Keskiviikko 5.8.2020 Nimipäivät: Salme, Sanelma ja Gurli
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Tangon taikaa

Raimo Tuoriniemi Raimo Tuoriniemi

22.07.2020

Tangon taikaa

NYKYISIN kuulemma tanssipaikoilla tanssivat ihmiset ovat raivoraittiita ja keskittyvät pelkästään tanssimaan. Kukaan ei ole niin vaikea ja kestämätön ihminen kuin raivoraitis suomalainen. Paitsi humalainen suomalainen. Kun raivoraittius, putkiaivoisuus ja nuukuus yhdistetään, syntyy normaali nykyihminen. Onhan raittiiden joukossa hauskoja ja mukaviakin ihmisiä, mutta suurin osa heistä on ihmisiä, jotka ovat alkoholin käytön jostain syystä lopettaneet; jostain muusta syystä kuin taloudellisista syistä, esim. huomanneet, että alkoholi ei kerta kaikkiaan sovi heille tai se aiheuttaa outoa käyttäytymistä tai sairauksia esim. alkoholin mukanaan tuoman tupakanpolton kautta. On se hyvä homma, että tällaiset kestämättömät ihmiset harjoittavat pariutumisriittejään valvotuissa olosuhteissa, järjestysmiesten ja poliisien läsnä ollessa. Näin ei pääse tapahtumaan onnettomuuksia geenimutaatioiden ja pahimpien rimanalitusten muodossa.
   
MUISTAN ensimmäisen tanssireissuni. Joku likkarukka – muistihäiriön, tietämättömyyden, sairauden tai jonkin muun pätevän syyn takia – oli houkutellut minut Pohdin talolle tansseihin, esiintymislavalla lauloi Taisto Tammi. Äiti ei päästänyt, minä karkasin. Ei kotini ovi edes narahtanut, kun poika ikkunasta lähti. Niin on alkanut varmaan monen muunkin tanssilavaura, turvattomuuden ja epävarmuuden merkeissä. Linttasin jalkaisin kuusi kilometriä pakkasessa ja saman verran yöllä takaisin.
 
KESÄLAVAURA alkoi seuraavana kesänä. Koulukaverini oli sen verran miehen oloinen ja näköinen, että hän sai ostettua Pyhäsalmen Alkosta Karjalan pöytäviiniä, vaikka ikää oli hätäisesti 16 vuotta. Kun poika pani päälleen isännän palttoon ja jalkaansa jatsarit, hän meni nuoresta talon isännästä. Pyhäsalmen lavalle mentiin metsään ja istuttiin koivun juurelle pullon kera ja ”muistelemaan nuoruutta”.  ”Eihän tämä nouse edes päähän”, muistan sanoneeni. Siihenpä ne muistikuvat jäävätkin. Ei poikarukka tajunnut, että ei se viini nouse heti päähän ja istuallaan nautittuna ei se edes heti tunnu päässä. Seuraava päivä oli mukavaa ja tuli tehtyä ensimmäiset päätökset: ei koskaan enää. Se päätös oli helppo tehdä. Olen tehnyt sen päätöksen myöhemmin monta kertaa.
   
TULI uusia lavatansseja ja uusia mahdollisuuksia. Seuraavalla kerralla tansseissa päästiin jo sisälle saakka. Vastakkaista sukupuolta olevat seisoskelivat ikään kuin joutilaina tanssilavan toisella seinustalla, aivan kuin eivät olisikaan, vapaina tanssimaan. Sieltä sitä piti mennä kokeilemaan onneaan, kun ensin otti kovan vauhdin, ja samaa kyytiä puolesta välistä takaisin. Joskus päästiin hitaille. Mentiin housunpuntit laahustaen pitkin lattiaa. Joku tyttö sai minutkin sinne houkuteltua, olisikohan ollut sisko. Monesti sitä oli kuitenkin joutua jo nuorena naimisiin; vierestä vietiin.
   
ROKKI oli erikseen. Sitä saattoi mennä tanssimaan härkäporukalla. Pantiin talvella talvitakki lattialle - tytöt käsilaukkunsa - ja niiden ympärillä veivattiin. Ilman alkoholiakin saattoi olla hauskaa. Hyvät tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt pääsevät minne vaan. Tosin kuuluisimmat rokkiorkesterit, kuten Hurriganes, olivat sellaisia, että esiintyminen muuttui automaattisesti konsertiksi. Muistan nähneeni Ganesit Kärsämäen Katajalla ja Elämäjärven Työväentalolla, Albert Järvisen, Ippe Kätkän ja Pave Maijasen Royalsin Haapajärven Kaunistolla, Alwari Tuohitorven Pyhäjärven lavalla ja Kaunistolla. Eppu Normaalin ennen armeijaan menoani Haapajärven Kasinolla kesällä 1979.  Nuoruuden muistot ovat kultaiset ja kauniit, mutta onneksi puolet on jo unohtunut.
   
RAIMO TUORINIEMI
Kirjoittaja on kiuruvetinen yrittäjä ja jalkapalloaktiivi

 


Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla