Perjantai 19.1.2018 Nimipäivät: Heikki, Henrik, Henrikki, Henri, Henry, Henrika ja Henrietta
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Nimilistaa Kiurun Poikien alkuvuosikymmeniltä

Lauri Winberg Lauri Winberg

18.02.2016

SYYSKUINEN koulupäivä 1964 Kiuruveden kirkonkylän kansakoulun pihamaalla oli tuleville vuosilleni hyvin merkittävä. Tuona hetkenä tuomaroin luokkani jalkapallopeliä koulumme pihamaan yhteiskoulun puoleisella laidalla.
 Yhtäkkiä sivusilmällä havaitsin rehtori Tatu Malmivaaran lähestyvän minua koulultaan päin. Asiana entisellä, jumalaisen korkealle arvostamallani rehtorilla, oli saada minusta partiolippukunnalle uusi johtaja.
 Hetken keskusteltuamme lupauduin, jolloin Malmivaara ojensi entiselle oppilaalleen kätensä sanomalla: "Minä olen sitten Tatu."

LUPAUKSENI pani uppoutumaan entistä syvällisemmin poikien keskuudessa tapahtuvaan tärkeään partiotyöhön. Käsikirjaa lukemalla ja osallistumalla useille kursseille. Malmivaara oli lippukunta Kiurun Poikien vanhempainneuvoston puheenjohtaja, ja näin kantamassa vastuuta merkittävästä nuorisokasvatuksesta tälläkin saralla.
 Mitä tapahtui Kiurun Poikien toiminnassa aikanani, siihen en puutu. Mutta lippukunnan alkuvuosikymmenistä, niistä sananen on paikallaan.
 Partiolippukunta Kiurun Pojat perustettiin 23. maaliskuuta 1928. Ennen tuota ajankohtaa oli yhteiskoulun poikien muodostamia porukoita, jotka puuhailivat erilaisten harrastusten parissa. Muutamat näistä pojista olivat saaneet käteensä partioliikettä koskettelevaa kirjallisuutta, joka todennäköisesti antoi lopullisen sysäyksen lippukunnan perustamiselle.
 Toiminta lähti liikkeelle poikien aloitteesta, ei vanhempien kuten tavallisesti. Toimintaan liittyviä ohjeita puuhasi partioliitosta yhteiskoulun opettaja, maisteri ja hammaslääkäri Ilmari Juvelius (myöh. Juva). Jo seuraavana syksynä lippukunta hyväksyttiin liiton jäseneksi ja lippukunnanjohtajaksi tuli eläinlääkäri L.P. Hyvärinen.

TOIMINTA näyttää käynnistyneen heti ripeästi, kuten vanhat pöytäkirjat kertovat. Oli retkiä, säännölliset vartionkokoukset, monenlaiset kilpailut ja leirit.
 Alkutaipaleen näkyvimmäksi hahmoksi tuli Antero Huttunen, joka omasi erinomaiset johtajanominaisuudet. Nämä kuvastuvat hänen sodassa kaatumisensa muistoksi partiotovereiden erään pöytäkirjan alkulehdille kirjoittamasta tekstistä. "Me sinun partiotoverisi menetimme sinussa rakkaan johtajamme ja sydämissämme on kummallinen tyhjyys, joka ei koskaan häviä. Olit aina reipas, iloinen ja parhain toverimme, oikea partiolainen. Sinua me aina tulemme pitämään esikuvanamme."

SOTIEN keskeyttämä toiminta käynnistettiin uudelleen 1945, jolloin lippukunnan johtoon tuli opettaja Lauri Kokkonen. Tuolloin tavanomaisen partiotoiminnan lisäksi otettiin mukaan hyvin menestynyt näyttämöharrastus.
 Oman merkittävän panoksensa Kiurun Pojissa ovat antaneet myös Tuomo Väänänen, Matti Laukkanen ja Kalle Niittynen. Lippukunnan taustavoimaksi tulivat myös molemmat seurakunnat ja vanhempainneuvosto rehtori Tatu Malmivaaran johdolla.

VUOROLLAAN 50- ja 60-luvuilla lippukunnan vetäjinä ovat olleet pastori Juhani Simojoki, kanttori Vilho Huttu, toimittaja Veli Pulkkinen ja pastori Matti Pesonen. Eikä merkityksetön ole ollut lippukunnan omien kasvattajien Esko Kaikkosen ja Pekka Kuhan työn panos.
 Omasta ajastani sen verran, että tuekseni sain Pentti Jumppasen ja Jaakko Pehkosen. Myös tomeraa apuaan antoivat Alvar Aitavaara, Risto Kärkkäinen, Ahti Tikanmäki, Niilo-Kustaa Malmivaara, Yrjö Kumpulainen, Osmo Jauhiainen, Tuomo Oikarinen, Tapio Roppola, Markku Paasisalo, Paavo Saastamoinen ja iso liuta muitakin.
 Me opimme kaiken hauskan ja jännittävän tekemisen ohella värkkäämään solmuja. Mutta myös avaamaan niitä. Ja sehän se elämää varsinaisesti vasta onkin. Se solmujen avaaminen.

LAURI WINBERG
Kotiseutuneuvos

Legendaarinen Pentti Jumppanen on elänyt partiopojan tavoin koko elämänsä. Maaliskuussa 1968 Kiurun Pojat käytti hiihtolomansa tarkoituksenmukaisesti tehden hiihtomarssin Kangaslammin majalle ja takaisin. Retki kesti kolme päivää, ja sen johtajana toimi Pentti Jumppanen. Hiihtoreitti kulki Kilpijärven, Tivonlammin, Pahkamäen ja Lumiperän kautta. Perillä oli ohjelmana niin vartioiden väliset kuin henkilökohtaisetkin hiihtokilpailut, mäenlaskua, saunomista, avantouintia ja takkaillan ohjelmaa.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla