Keskiviikko 19.9.2018 Nimipäivät: Reija ja Torborg
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Kunnantalo

Lauri Winberg Lauri Winberg

14.12.2016

KIURUVEDEN  kirkonkylän kansakoulu, arkkitehti Aarne Timosen suunnittelemana, valmistui jaloon tehtäväänsä 1958. Niinpä historiallisesti kiuruvetisyyttä uhkuva, tilava vanha koulutalo päätyi korjausten jälkeen paikallisen kunnalliselämän tyyssijaksi.
 

JOS entinen kunnantalo torin kupeessa Asematiellä oli ahtauden huippua, talon historiaan liittyy myös huvittavia muistoja. Kerrotaan totena muun muassa sekin, että kerran sota-ajan jälkeisissä myllerryksissä pidetyssä, sangen kiihkeäksi venähtäneessä valtuuston kokousasiassa, kauppias Lauri Salminen olisi heittäytynyt kokoushuoneen penkille pitkäkseen sanoen samalla:
  – Herättäkää sitten, kun olette päässeet seuraavaan asiaan.
 

VANHA koulutalo muokattiin aikaansa nähden sangen käytännölliseksi kunnantaloksi. Jopa eri lautakunnilla oli omat kokoustilansa. Niitä tarvittiin, sillä väkiluku oli kovassa kasvussa. Suurimmillaan hätyyteltiin jopa seisemäätoistatuhatta. Silloin vuosi oli 1955.
  Oulun uutta arkkitehtuuria edustavaan kunnantaloon (myöhemmin kaupungintalo) päästiin tiiliä valkkaamaan helmikuussa 1983. Retki suunnattiin Soinlahden tiilitehtaalle.
  Olimme innoissamme, sillä kunnanhallitus kuin valtuustokin olivat joutuneet kokoustamaan niin ortodoksisen kirkon kuin myös evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa. Lämpimästä huolenpidosta huolimatta, tunsimme olevamme kodittomia eli mierolaisia. Sitä varsinkin eri alojen lautakunnat hajautettuina mikä minnekin tunsivat nahoissaan.
 

SOINLAHDEN tiilitehtaalla oltiin kumminkin ökyostajia. Uusi kunnantalo kun nielisi kerrassaan 256 000 punatiiltä. Ostoksemme kivutessa yhdeksi suurimmista tilauksista Soinlahden tiilitehtaan asiakkaiden joukossa. Ja mitä tehtaalle merkitsikään julkinen rakennus, jota sen valmistumisensa jälkeen rampattaisiin yhtenään katselemassa.
  Tuon tietäen, että tutkittavaa ja kovinkin uteliasta vierasta Kiuruveden kunnantalo tulee aikanaan saamaan, isännöitsijä Simo Jääskeläinen sanoi kiuruvetisille vierailleen:
  – Tämä on tehtaallemme referenssikohde. Siksi haluamme, että kunnantalostanne tulee kaikin puolin onnistunut. Siihen tilatut tiilet me tulemme tekemään Viitaan hyvästä savesta.
  Tiilien väriksi emme halunneet ihan tummanpunaista, mutta ei helakanpunaistakaan. Polttoprosessia esittelemässä ollut polttomestari Arvi Partanen lupasi tiiliin tulevan oikean, juuri sen haluamamme värin.
  Ja kauniin värin jokainen on ehtinyt huomata. Siinä talossa passaa aloittaa 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunnallinen päätöksenteko. Aidolla kiuruvetisyydellä ryyditettynä.

kotiseutuneuvos
Lauri Winberg

 

KUVATKESTI: Kiuruveden upea kunnantalo, joka arkkitehtuurissaan edustaa puun ja tiilen erinomaista yhdistämistä, vihittiin käyttöönsä 30.9.1984. Saman vuoden lopulla otetussa kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien kanssa yhteiskuvassa henkilöt vasemmalta oikealle: eturivissä Pentti Erholtz, Kalle Röntynen, Esko Rautio, Erkki Siponen, Olavi Ikäläinen, Tapio Knuutinen ja Niilo Auvinen. Takarivissä Gunnar Pieitkäinen, Lauri Winberg, Vesa Honkanen, Eino Kärkkäinen, Alpo Nuutinen, Sylvi Kärkkäinen, Pentti Hiltunen ja Matti Laitinen. Historiallisen valokuvan otti Pekka Laakso.


 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla