Torstai 24.10.2019 Nimipäivät: Asmo ja Rasmus
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Vieraslajien hävitys on yhteinen asia

Sinikka Jokela (edessä vas.) opasti Pirjo Kulhomäkeä, Sirpa Jauhiaista ja Päivi Ruotsalaista vieraslajien torjunnassa. Jokelan kädessä komealupiini, joka on levinnyt pahasti Pohjois-Savossa.
Sinikka Jokela (edessä vas.) opasti Pirjo Kulhomäkeä, Sirpa Jauhiaista ja Päivi Ruotsalaista vieraslajien torjunnassa. Jokelan kädessä komealupiini, joka on levinnyt pahasti Pohjois-Savossa.

03.07.2019 Tiina Kilvensalmi

RYÖNÄNJOELLA perehdyttiin vieraslajien hävittämiseen. Käsittelyssä olivat jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu ja komealupiini.
 

RYÖNÄNJOELLE ajellessa vielä taajaman puolella kasvaa paljon violetteja  komealupiineja. Ryönänjoentielle päästäessä lupiinit vähenevät ja tienpientareilla kasvaa niittykukkia, kuten päivänkakkaroita.
Maa- ja kotitalousnaisten vieraslajien torjunta tutuksi -kurssilla perehdyttiin jättipalsamin, jättiputken, kurtturuusun ja komealupiinin hävitykseen.
– Meidän täytyy satsata erityisesti jättipalsamin ja jättiputken hävittämiseen. Lupiinille ei enää pärjätä, sillä se on levinnyt jo niin pahasti. Äkkiseltään voisi sanoa, että Kiuruvedellä vieraslajit eivät vielä ole niin suuri ongelma kuin Kuopion seudulla, arvelee maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela ProAgrialta ja Maa- ja kotitalousnaisista.
Kiuruvedeltä ei esimerkiksi tule niin paljon yhteydenottoja vieraslajien tiimoilta. Jokela on työskennellyt ProAgrialla lähes 15 vuotta ja vieraslajit ovat puhuttaneet reilusti yli viisi vuotta.
Ongelmaan on pyritty tarttumaan, sillä osa vieraslajeista aiheuttaa vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle ja muille elinkeinoille. Vieraslajien aiheuttamat haitat voivat olla myös taloudellisia, sosiaalisia tai esteettisiä. Vesistöympäristössä vieraslajien haitalliset vaikutukset voivat olla monikerroksisia.
Kaikki eivät kuitenkaan ole niitä vastaan, vaan osa ihmisistä soisi esimerkiksi lupiinien kasvavan vapaasti. Sosiaalisessa mediassa käydään aiheesta kiivastakin keskustelua.
– Vieraslajien kasvu pitäisi saada pysähtymään kokonaan omilla mailla ja jonkinlaiseen hallintaan muuallakin. Ne vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi perhosille lupiini ei kelpaa ravintokasviksi, muistuttaa Jokela.
Vieraslajit ovat siitä viheliäisiä, että ne tukahduttavat alleen alkuperäisen kasvuston, kuten niittykukat.
– Vieraslajien leviämistä ei pysty hallitsemaan, jos niitä ei tuhoa aktiivisesti. Yksi ongelma on myös se, että kunnissakin ajatellaan eri tavalla. Kuntien pitäisikin lähteä aktiivisesti hävittämään niitä, Jokela sanoo.
Jokela opasti kurssilaiset Pirjo ja Pertti Lindin maatilan pihapiiriin perukoille, jossa kasvaa jättipalsamia, joka voi kasvaa jopa kolmimetriseksi.
– Nyt hanskat käteen ja nyhtämään pois jättipalsamit. Tämä on vihonviimeinen kasvi. Jos sitä ei hävitä, se valtaa koko alueen. Jättipalsamit kitketään ennen siemenkotien kehittymistä. Kannetaan kaikki kasvustot tänne traktorin kauhaan, koska tämä juurtuu helposti uudestaan kasvattamalla juuria lehtien haaroista. Sitä ei kannata myöskään kompostoida, opasti Jokela.
Sirpa Jauhiainen on hävittänyt jättipalsamia aktiivisesti kotinsa pihapiiristä. Ahkera puurtaminen on tuottanut tulosta. Jättipalsamiongelma on vuosien saatossa selätetty.
– Olemme kitkeneet jättipalsamia pihapiiristä ja peltojen laitamilta koko perheen voimin. Onnistuimme hävittämään kasvin täysin ja se on vähentynyt myös lähiympäristöstä. Joen rannalta löysimme jättiputken ja nyt olemme yrittäneet hävittää sitä. Siemenet ovat luultavasti tulleet joen mukana. Lupiini ei ole ollut meillä suuri ongelma, Jauhiainen kertoo.
Kasvien hävittämiseen on erilaisia tapoja. Jättipalsami kannattaa kitkeä tai niittää. Kasvustot kannattaa kuitenkin kerätä pois ja polttaa tai viedä jätekeskukseen.
– Olen sen verran luomuihminen, että en kannata torjunta-aineiden käyttöä, mutta joissakin tapauksissa se on ainut vaihtoehto, jos kasvit ovat levinneet niin laajalle alueelle, Jokela kertoo.
Kurtturuusu pitäisi hävittää kolmen vuoden kuluessa. Jos hävittämistä ei tehdä sinä aikana, voi ELY-keskus puuttua asiaan.
– Kurtturuusu on jättipalsamin tavoin sitkeä kasvi. Kurtturuusun kohdalla olisi parasta, että myös juuret kaivettaisiin ylös, kertoo Jokela.
Jättiputken hävittämisessä kannattaa olla tarkkana, sillä se on vaarallinen kasvi, joka aiheuttaa palovammoja.
– Suojalasit ja ihon suojaaminen vaatteilla on tärkeää, koska jättiputken nesteestä voi jopa sokeutua. Niitä voi hävittää esimerkiksi leikkaamalla, torjunta-aineilla tai kaivamalla, kertoo Jokela.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla