Torstai 24.10.2019 Nimipäivät: Asmo ja Rasmus
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Suku ei ole pahin, vaan paras

Kärkkäis-tarinoita on uusin sukukirja Kärkkäisistä. Kuvassa vasemmalla kirjan toimittaneet Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Mentula (äidin puolelta Kalliokylän Kärkkäisiä), keskellä suvunvanhin Seppo Kärkkäinen ja edellinen suvunvanhin Risto Kärkkäinen. Kaikille heille sukutapaamiset ovat tärkeitä, sillä kasvokkain kohtaamisissa tutustuu eri sukuhaarojen edustajiin ja löytyy yllättäviä kytköksiä. Sukukokouksissa tieto suvusta syventyy.
Kärkkäis-tarinoita on uusin sukukirja Kärkkäisistä. Kuvassa vasemmalla kirjan toimittaneet Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Mentula (äidin puolelta Kalliokylän Kärkkäisiä), keskellä suvunvanhin Seppo Kärkkäinen ja edellinen suvunvanhin Risto Kärkkäinen. Kaikille heille sukutapaamiset ovat tärkeitä, sillä kasvokkain kohtaamisissa tutustuu eri sukuhaarojen edustajiin ja löytyy yllättäviä kytköksiä. Sukukokouksissa tieto suvusta syventyy.

31.07.2019 Jaana Selander

KÄRKKÄISTEN Sukuseuran hallituksen tuore puheenjohtaja Seppo Kärkkäinen iloitsi Kärkkäisten sukukokouksessa ja sukupäivillä Kiuruvedellä viikonvaihteessa, että sukulaisia näkee livenä, ei vain sukukirjojen lehdillä. 

  – Suku ei todellakaan ole pahin, vaan paras, kiteytti Seppo Kärkkäinen.

SEPPO KÄRKKÄINEN on kirjoittanut kaksi sukukirjaa Rautalammin Kärkkäisistä. Tuorein kirja Ukko-Kärkkään jäljillä ilmestyi viime vuonna.
  Kärkkäisten Sukuseuran sukukokous ja sukupäivät järjestettiin nyt Kiuruvedellä pitkän tauon jälkeen. Kärkkäisten laajan suvun yksi päähaara on Kiuruvedeltä. Sukua on asunut jo 1500-luvulta saakka Kiuruveden alueella ja moni Kärkkäisten sukuhaara on Kiuruvedeltä lähtöisin, kertoi sukuvanhin Risto Kärkkäinen.
  Kiuruvedeltä lähtöisin olevien Kärkkäisten piirissä heräsi ajatus jo yli 80 vuotta sitten Kärkkäisten sukuseuran perustamisesta. Sotavuodet kuitenkin lykkäsivät ajatuksen toteuttamista, mutta  vuonna 1951 oltiin valmiita perustamaan sukuseura. Kärkkäisten sukuseuran ensimmäinen sukukokous pidettiin Kiuruvedellä.
  – Sukuseuratoiminnan keskeinen tavoite on edistää sukututkimusta. Kärkkäisten sukuseura on tässä onnistunut hyvin. Kärkkäisten sukuseuran toimesta on julkaistu kahdeksan eri sukuhaaroja käsittelevää tutkimusta. Kiuruveden Kärkkäisistä on julkaistu parikin laajaa tutkimusta. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ovat lisäksi monet suvun jäsenet laatineet mielenkiintoisia henkilöhistorioita esivanhemmistaan. Näistä kaikista on kiitettävä innokkaita asianharrastajia, kiitteli Risto Kärkkäinen.
  Sukuseuran uusin sukukirja on  500-sivuinen kirja Kärkkäisen suvun tarinoista. Kirjassa on kymmeniä Kärkkäisten sukuun kuuluvien kirjoittamia tarinoita ja muisteloita monilta vuosikymmeniltä. Kirjan ovat toimittaneet ja lukuisilla valokuvilla varustaneet Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Mentula.
  Tuulikki Kärkkäinen on ollut kiinnostunut suvustaan lapsesta asti, sukututkimus antaa hänelle mielenkiintoista elämänsisältöä.
  – Näissä sukutapaamisissa näkee ihmisiä, joiden kanssa sukutietoja on vaihdettu sähköpostitse, mutta kasvokkain ei ole tavattu. Ihmiset ovat hyvin varustautuneet sukutapaamiseen ja nytkin olen saanut ison nivaskan uutta sukutietoa.
  Tuulikki Kärkkäisellä on tekeillä Kiuruveden Kärkkäisten sukukirjan kolmas versio, siitä on valmiina jo 4000 sivua.
  – Sukututkimusta ei voi katkaista poikki, kun tietää, että uutta tietoa löytyy.
 

KÄRKKÄISTEN sukututkimus on tälle vuosikymmenelle saakka perustunut ensisijaisesti kirkonkirjoihin ja veroluetteloihin. Nyt on alettu selvittää myös DNA:n avulla eri sukuhaarojen liittymistä toisiinsa.
Viimeisen tiedon mukaan Rantasalmen Kärkkäisillä ja sieltä Kiuruvedelle tulleilla sekä Pohjois-Karjalan Kärkkäisillä on sama geeniperimä.
  Tuulikki Kärkkäinen esitteli Kärkkäisten isälinjaisen eli YDNA-projektin tuloksista Juha Fagerholmin laatiman kaavion, joka koskee N-haploryhmän Kärkkäisiä. N-haploryhmä on Suomessa yleisin ja asuttanut Suomea Kannaksen kautta idästä päin. Rantasalmen Kärkkäiset ja sieltä me Kiuruvedelle 1540-luvulla tullut sukuhaara sekä Pohjois-Karjalan Kärkkäiset kuuluvat N-haploryhmään.
Kärkkäisissä on myös Suomea lännestä päin asuttanut suku, joka kuuluu I-haploryhmään, johon kuuluvat vanhalta suur-Pälkäneeltä vanhalle suur-Rautalammille tulleet Kärkkäiset.
  – Tuossa lyhyesti keskeisimmät tulokset tähän mennessä, mutta projekti jatkuu. Tietoa kaivataan lisää perinteisen sukututkimuksen tueksi ja avuksi siitä, mistä ja milloin suunnilleen eri sukuhaarat ovat syntyneet, erityisesti, kun haarautumiset ovat tapahtuneet ennen kirjallisia dokumentteja (tärkeimpiä niistä verotiedot: voudin- ja läänintilit, tuomiokirjat ja kirkonkirjat).
 

KAUPUNGINJOHTAJA Jarmo Muiniekka kiitteli Kärkkäis-tarinoita  ”loistavaksi teoksi”.
– Merkittävää,  huolellista ja pitkäjänteistä tutkimukseen perustuvaa työtä, olette pystyneet jäljittämään suvun vaiheita yksityiskohtaisesti, totesi Muiniekka.
  Kiuruveden Kärkkäisten kantaisä on Pekka Pekanpoika Kärkkäinen, hän tuli Rantasalmen Tuusmäestä vesistöä pitkin erämailleen Kiuruveden Hautajärvelle1500-luvun puolessavälissä.
  – Kiuruveden Kärkkäisten suvun kantaisän, Pekan, vuonna 1546 hankkimasta laajasta maa-alueesta on osa edelleen hänen jälkipolviensa hallussa. Tilojen pysyminen samalla suvulla nyt jo yli 450 vuotta on harvinaista koko Suomessa, toteaa Tuulikki Kärkkäinen.

JOKA   800. suomalainen on Kärkkäinen. Kärkkäisiä asuu Suomessa 7 358, joista Kiuruvedellä vaikuttaa 439. Kiuruvetisistä siis reilu viisi prosenttia on Kärkkäisiä. Suosituimpien sukunimien listalla Kärkkäiset ovat sijaluvulla 76. Tämä tuli esiin filosofian tohtori Jouko Kokkosen juhlaesitelmästä. Myös Kokkonen on juuriltaan Kärkkäinen äitinsä puolelta.
 

SUKUSEURAT ja sukututkimus ovat Kokkosen mukaan osa tämän päivän suomalaisuuden ja oman identiteetin rakentamista. Kun maailmankuva on pirstaloitunut, haetaan henkistä tukea sukuyhteisöstä.
  – Globalisaatio on osaltaan lisännyt tarvetta tulkita omia juuria ja identiteettiä, kun kansallinen yhteisöllisyys on sulanut ja hävinnyt.
  Sukututkijoille ensiarvoisen tärkeitä tietolähteitä ovat verotus- ja maanomistustiedot sekä kirkon kirjat. Tietoa löytyy myös perunkirjoista ja käräjäpöytäkirjoista. 
  Jouko Kokkonen luonnehti juuri ilmestynyttä Karkkäis-tarinoita -sukukirjaa aivan uudentyyppiseksi sukututkimuksen muodoksi, jossa suvun historiaa valotetaan henkilöiden elämäkaaren ja tarinoiden kautta, ei vain syntymä- ja kuolinajan mukaan kuten tähän saakka.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla