Torstai 24.10.2019 Nimipäivät: Asmo ja Rasmus
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Jahti päälle ensi tiistaina

Sanna ja Kari Grönqvist sekä heidän koiransa Rami (vas.) ja Otto ovat valmiita, kun yksi vuoden odotetuimmista hetkistä koittaa.
Sanna ja Kari Grönqvist sekä heidän koiransa Rami (vas.) ja Otto ovat valmiita, kun yksi vuoden odotetuimmista hetkistä koittaa.

14.08.2019 Aku Laatikainen

SYKSYN metsästyskausi käynnistyy toden teolla 20. elokuuta. Kari ja Sanna Grönqvist aikovat metsästää majavia jousella.

SIITÄ on jo 30 vuotta, kun Kari Grönqvist lähti ensimmäisen kerran nuorena poikana metsästämään.
Eikä innostus ole laantunut. Nytkin hän odottaa jo kuumeisesti ensi tiistaita, jolloin alkaa toden teolla tämän syksyn metsästyskausi.
  – Kyllähän se vähän niin tuppaa olemaan, ettei tähän aikaan vuodesta ole yleensä vapaa-ajan vietto-ongelmia. Ja kummasti ne lomatkin tulee usein tähdättyä näille seuduin, Grönqvist naurahtaa.
  Mukaan on lähdössä puoliso Sanna, joka on hänkin metsästänyt jo 17 vuotta.
  – Metsästys on meille yhteinen harrastus ja intohimo. Erityisen kiehtovaa on koirien työskentelyn seuraaminen ja luonnossa liikkuminen. Joka reissulta oppii myös jotain uutta.
  – Mahdollinen saalis on sitten bonusta, vaikka onhan se mukavaa laittaa välillä perunoiden sekaan muutakin kuin kaupan tiskiltä ostettua lihaa. Esimerkiksi viime viikonloppuna aloitimme jo kyyhkyn metsästyksellä ja kyllähän sieltä paistit saatiin, Grönqvistit myhäilevät.
  Apuna heillä on kaksi koiraa. Neljävuotias parsonrussellinterrieri Rami ja yhdeksänvuotias karkeakarvainen saksanseisoja Otto ovat vähintään yhtä innoissaan metsästysreissuista kuin omistajansakin. Ne myös täydentävät hyvin toisiaan.
  – Rami on hyvä luolapyyntiin ja Otto pintapyyntiin. Otto tekee laajaa hakua, joten se löytää helposti saaliin. Ramille on myös opetettu verijälkeä.
 

SUURIMMALLE osalle 20. elokuuta merkitsee sorsanmetsästyksen alkua, ja se on edelleen näkyvin ja kuuluvin metsästyksen muoto, vaikka viime vuosina suosio onkin hieman hiipunut. Esimerkiksi Grönqvistit ovat jättäneet vesilinnut nykyään vähemmälle.
Sen sijaan heidän tähtäimeensä osuvat muun muassa rusakko, jänis, kettu, supikoira, hirvi, karhu ja majava. Näistä viimeksi mainitun metsästys alkaa ensi tiistaina.
– Majavien metsästäminen johtuu osittain riistanhoidollisista syistä mutta myös asevalinnasta, sillä olemme innostuneet jousimetsästyksestä, vaikka toki meillä on myös ruutiaseita.
Jousimetsästyksessä koukuttavaa on sen haastavuus.
– Kerran jänismetsällä mietin, että tämä alkaa olla jo liiankin helppoa. Niinpä tutustuimme jousimetsästykseen, koska jousella on haastavampaa ampua kuin ruutiaseella, Kari Grönqvist sanoo.
– Metsästäjän on päästävä jousen kanssa huomattavasti lähemmäksi eläintä, ja jotta pääsisi lähelle, on opittava tuntemaan eläimen elintavat hyvin, Sanna Grönqvist lisää.
Jousimetsästyksessä on otettava tarkoin huomioon myös tuulen suunta, sillä eläimillä on erittäin tarkka hajuaisti.
– 20 metriä on aika lailla maksimiampumaetäisyys jousimetsästyksessä. Sitä kauemmas ammuttaessa nuolen lentorata alkaa kaareutua liikaa. Yleensä pyrimmekin majavajahdissa korkeintaan kymmenen metrin ampumaetäisyyteen ja parhaimmillaan olen ampunut majavan vain kolmen metrin päästä, Kari Grönqvist kertoo.

JOUSESSA on Grönqvistien mukaan monia etuja verrattuna ruutiaseeseen.
Se on kohtuullisen äänetön ja lisäksi eläimen lihasta ei tarvitse nyppiä hauleja ampumisen jälkeen ruokaa laittaessa. Jousi on myös edullinen, sillä hyvän käytetyn kokonaispaketin eli aseen ja nuolia saa jo 300–400 eurolla.
  – Haulikko voi maksaa tuhat euroa, ja se on vielä ”halpa” hinta. Lisäksi on ostettava panoksia, joita kuluu enemmän kuin jousimetsästyksessä. Jousella ammuttaessa nuolia voi käyttää monta kertaa uudelleen.
  – Etenkin jos kärkiä teroittaa tai vaihtaa säännöllisesti, voi samalla nuolella ampua useita vuosia. Silloin saa jo aika monta eläintä metsästettyä.
  Monella on mielikuva jousimetsästyksestä eliittilajina, mutta Grönqvistien mukaan se sopii kenelle tahansa. Pikku hiljaa jousimetsästys onkin kasvattanut suosiotaan.
  – Tällä hetkellä valkohäntäpeura, villisika ja metsäkauris ovat suurimmat lajit, joita Suomessa saa ampua jousella. Hirvi olisi todennäköisesti tullut tälle syksylle jousimetsästyksen piiriin, mutta hallitus ei saanut vietyä asiaa maaliin saakka.
  – Venäjällä on mahdollisesti vapautumassa pian kaikki riista jousimetsästykseen, jopa hirvi ja karhu. Uskoisin, että jos sama tapahtuisi Suomessa, niin tällöin tulisi lisäintoa esimerkiksi hirvenmetsästykseen, Kari Grönqvist pohtii.
  – Hirvikin kaatuu varmasti, kunhan vain nuolessa on tarpeeksi terävä ja asianmukainen kärki. Toki myös metsästäjän taidot vaikuttavat, sillä pelkästään hyvät välineet eivät tee hyvää metsästäjää.

TOISTAISEKSI suurin Grönqvistien ampuma majava on ollut 22-kiloinen.
  – Kaikista on otettu nahat tallelle ja niitä voi käyttää moneen eri tarkoitukseen. Majava on myös oiva ruokapöydässä ja siitä saa erityisen hyvää paistia. Sen äärellä on mahtavaa herkutella.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla