Torstai 24.10.2019 Nimipäivät: Asmo ja Rasmus
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Turpeen käyttö jakaa mielipiteitä

 Turve on luokiteltu hallitustenvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden välimaastoon. Kuva Vieremän Salahmilla sijaitsevalta työmaalta.
Turve on luokiteltu hallitustenvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden välimaastoon. Kuva Vieremän Salahmilla sijaitsevalta työmaalta.

29.08.2019 Aku Laatikainen

AIMO, Arto ja Marjo Väisänen harmittelevat turvetuotannon ympärillä vellovaa kielteistä ilmapiiriä. Heidän mielestään turpeessa on paljon hyviäkin puolia.

VIIME vuosikymmenellä Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja. Turvetta ei nähty ongelmana, vaan pikemminkin päinvastoin.
  Nyt suhtautuminen turpeeseen on kuitenkin muuttunut. Julkista keskustelua sekä politiikkaa on hallinnut viime vuosina turpeen polttamisesta luopuminen, jota ehdotetaan toteutettavaksi joko ensi vuosikymmenellä tai viimeistään 2030–2040 -luvuilla.
  Mielipiteitä perustellaan sillä, että turvetuotantoalueilla ja soiden ojituksilla on monia haitallisia ympäristövaikutuksia vesistöille ja soille. Kriitikot vetoavat myös siihen, että turvetuotannosta koituu meluhaittoja, maisemien muutoksia ja ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä.
  Lisäksi on sanottu, että turve uusiutuu hyvin hitaasti ja että turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin kymmenen kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi. Niinpä turvemaita esitetään rauhoitettaviksi.

PITKÄAIKAINEN turvetuotantoyrittäjä, kiuruvetinen Aimo Väisänen, sekä nykyiset Energiapalvelu Väisäsen yrittäjät, hänen poikansa Arto ja tämän vaimo Marjo ovat harmissaan alan yllä leijuvasta kielteisestä ilmapiiristä.
  Heidän mielestään moni kritiikki perustuu lähinnä luuloihin ja olettamuksiin eikä faktoihin.
  – Maailmanlaajuisesti ajateltuna turpeen polttamisen päästöt ovat todella pienet. Itse asiassa turpeen käyttö on jo puolittunut tämän vuosikymmenen alusta, ja uusien tuotantoalueiden lupien saanti on vaikeutunut, mikä vähentää tuotantoalaa merkittävästi lähivuosina muutenkin.
  Väisäset sanovat, että myös vesien käsittely on mennyt parempaan suuntaan ja että vesien laatua valvovat ulkopuoliset viranomaiset, kuten ely-keskus.
  – Kaiken kaikkiaan alan toimijoilla olisi kyllä halua kehittää turvetuotantoa ympäristöystävällisemmäksi.    Esimerkiksi osalle turvemaista voisi istuttaa puita, jolloin saataisiin hiilinieluja. Nyt vain ilmapiiri ei ole ollut kovin myönteinen kehitystyölle, ja tulevaisuuskin on epävarmuuden peitossa.
  Väisästen mukaan turve on merkittävä työllistäjä Savon alueella, sillä useita satoja ihmisiä saa suoraan toimeentulonsa turvetuotannosta. Verorahat jäävät Suomeen.
  – Turvetuotanto työllistää myös epäsuorasti, sillä turvesoilla käytettävät koneet valmistetaan Suomessa. Eikä pidä unohtaa lämpökattiloita, joita niin ikään tehdään Suomessa.
  Julkisuudessa vellonut keskustelu on vaikuttanut Väisästen mukaan osaavan työvoiman saantiin viime vuosina.
  – Lisäksi koneisiin ja laitteisiin ei uskalla investoida ja tämä vaikuttaa sekä valmistajiin että meihin urakoitsijoihin. Suomessa olisi hyvää osaamista turvetuotannosta ja sen kalustosta, mutta kehno julkisuuskuva on tehnyt hallaa.

VÄISÄSET ihmettelevät, että miten kriitikot aikoisivat korvata turpeen energianlähteenä.
  – Turve on kotimaista lähienergiaa, jonka säilyvyys on hyvä. Sillä on iso merkitys Suomen huoltovarmuuteen ja päästökauppatulot turpeesta olivat kymmeniä miljoonia viime vuonna.
  On ehdotettu, että turpeen verotusta pitäisi kiristää yli kymmenkertaiseksi nykyisestä. Se tosin tietäisi Väisästen mukaan sitä, että turpeen käyttö Suomessa loppuisi kokonaan.
  – Turpeen polton kieltämistä ei pitäisi suunnitella, ennen kuin maailmanlaajuisesti kaikki maat ovat sitoutuneet ja käytännössä toteuttaisivat päästövähennyksiä ja ennen kuin on tiedossa, millä turve käytännössä voidaan korvata.
  Yksi mahdollisuus olisi korvata turve puulla. On arvioitu, että tällöin hakkuita pitäisi lisätä 7–8 miljoonaa kuutiota. Mikäli puu korvaisi myös kivihiilen ja öljyn, olisi hakkuumäärää lisättävä noin 70 miljoonaan kuutioon.
  – Tuontihakkeen käytössä myös verotulot jäisivät saamatta. Eikä lämpökattilassa kannata polttaa pelkästään puuta. Turpeen ja puun yhteiskäytöllä on suotuisia vaikutuksia, sillä yhdessä ne palavat puhtaammin ja säästävät kattilaa. Päästöt eivät ole tällöin niin haitalliset.
  – Lisäksi turpeen ansiosta energiateho riittää Suomen pitkän ja kylmän talvenkin aikana.
Väisästen mielestä päästöjen pienentämisessä pitäisi panostaa teknologiaan, joka parantaa savukaasujen käsittelyä ja vähentää päästöjä.

ENERGIANTUOTANNON ohella turvetta käytetään muuhunkin. Sitä on muun muassa eläinten kuivikkeena maataloudessa sekä kasvualustana.
  Tuotevalikoimaa on pyritty lisäämään ja tulevaisuuden visioissa siintävät kuituteollisuus ja rakennustarvikkeet.
  – Vapo aikookin toteuttaa aktiivihiiltä jalostavan laitoksen Ilomantsiin.
  Turve on Väisästen mukaan riittoisa luonnonvara. Suomessa on tällä hetkellä turvetuotannossa 0,7 prosenttia koko maan suoalasta.
  – Maksimissaan on käyty 0,9:ssä, eli alle yhden prosentin on pysytty koko ajan. Iso osa on siis turvetuotannon ulkopuolella.
  Urakoitsijoita harmittaa, että Suomi ja etenkin sen maaseutu ovat joutumassa maksumiehiksi maailmanlaajuisissa ympäristötalkoissa, sillä heidän mielestään suurin osa ongelmista on muualla kuin turvetuotannossa.
  – Kansainväliset ja reilut pelisäännöt puuttuvat tällä hetkellä. Siis sellaiset, jotka huomioisivat Suomen vaihtelevan ilmaston. Pakkasella ei tuule eikä  paista, joten niiden energiaa ei voi käyttää pakkashuipun aikana.
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla