Torstai 24.10.2019 Nimipäivät: Asmo ja Rasmus
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Susivaara: Kouluun taksilla

Kuudennen luokan oppilaat, Minna Risulainen ja Milana Penttinen tulevat kouluun taksikyydillä. Tavallisesti he polkevat pyörällä kouluun. Susihavaintoja on tehty Rytkyn seudulla useita.
Kuudennen luokan oppilaat, Minna Risulainen ja Milana Penttinen tulevat kouluun taksikyydillä. Tavallisesti he polkevat pyörällä kouluun. Susihavaintoja on tehty Rytkyn seudulla useita.

04.09.2019 Jaana Selander

RYTKYN koulun oppilaista yhdeksän saa kuukauden ajan taksikyydin kotoaan kouluun susivaaran takia. Minna Risulainen ja Milana Penttinen eivät susia pelkää, vaikka Milanan kodin pihassa susi vieraili viimeksi viikonloppuna. Rytkyn seudulla liikkuu Lumi-niminen pantasusi laumoineen.

MILANA PENTTINEN   asuu noin viiden kilometrin päässä Rytkyn koulusta. Tavallisesti hän pyöräilisi kouluun tai kulkisi mummunsa kyydissä. Nyt hän pääsee kouluun syyskuun ajan taksikyydillä.
  – Susi oli käynyt meidän pihassa viime viikonvaihteessa, sillä koirat haukkuivat ja lampaat katsoivat tielle päin, Milana kertoo. Hän oli myös kuullut, että Pielavedellä susi oli raadellut koiran.
  Milana ei siitä huolimatta pelkää susia, eikä liioin hänen kaverinsa Minna Risulainen.
 

RYTKYN koulun johtava opettaja Sanna Falck kertoo, että koululla on lasten ja nuorten kanssa puhuttu, mitä pitäisi tehdä, jos susi tulee koulutiellä vastaan. Ettei saa ainakaan lähteä karkuun juoksemaan.
  – Tulevatko sitten siinä vaiheessa koulun ohjeet mieleen, kun susi on edessä, enpä tiedä, tuumaa Falck.
  Falckin mukaan mitään paniikkia ei koululaisilla kuitenkaan ole susien suhteen.
  – Lapset osaavat hyvin suhtautua, tämä kyyditys on varotoimi, Falck jatkaa.
 

MYÖS Leena Risulainen, Minna Risulaisen äiti, sanoo, ettei syytä ole  paniikkiin. Mutta ei hän halua myöskään sitä, että lapset kohtaavat suden. Risulaisella on Rytkyn koulussa kolme lasta.
  – Katsotaan, mikä on tilanne kuukauden päästä, tarvitseeko kyyditystä jatkaa syyskuusta eteenpäin.
 

MAATALOUSYRITTÄJÄ Asko Kärkkäisen tilalta susi kävi syömässä kuolleen vasikan viikko sitten. Vasikka odotti raatokeräilyä hakevajassa. Keräily ei kuitenkaan ennättänyt hakemaan vasikkaa, kun susi kävi syömässä sen poskeensa. Vain luunsiruja oli jäljellä.
  Hakevajasta ei ole pitkä matka navettaan ja vasikkakasvattamoon. Molemmissa ovet ovat kesällä auki, joten susi pääsee sinne halutessaan helposti.
  – Onneksi söi kuolleen vasikan. Susi saa elää luonnossa, mutta ongelma ovat nämä kesyyntyneet sudet, Kärkkäinen tuumaa.
 

RYTKYN Kalliokylän seudulla liikkuu Lumi-nimisen pantasuden lauma. Lisäksi pohjoispäässä pitäjää on Rikkajoen lauma, jossa on viisi yksilöä. Maanantaina riistahavainnot.fi -sivustolla on merkintä Rikko-nimisestä pantasudesta, se on liikkunut maanantaiaamuna Lapinsalossa ja tiistaina Heinäperällä. Lumi-susi on liikkunut maanantaina Rytkyn suunnalla ja tiistaina Muroperällä.

SUOMEN Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen Kai Ruhanen sanoo, että susien lisääntyessä paine paikallisia metsästäjiä kohtaan kasvaa. Tällä hetkellä susikannankasvua ei voida säädellä kannanhoidollisilla metsästysluvilla, vain vahinkoperusteiset poikkeusluvat ovat mahdollisia.
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen oikeusprosessi vuoden 2016 metsästyksestä on yhä käynnissä ja päätös EU-tuomioistuimesta tulee ohjaamaan jäsenmaiden suurpetojenmetsästystä jatkossa.
  – Hakemastani kannanhoidollisesta sudenkaatoluvasta vuonna 2016 tehtiin valitus Tapiola Ry-luonnonsuojeluyhdistyksen nimissä metsästyksen jälkeen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO haki asiasta ennakkopäätöstä EU-tuomioistuimelta. Tuomioistuin käsitteli tammikuun alussa asiaa ja EU:n julkisasiamies antoi lausuntonsa toukokuussa, että jatkossakin kannanhoidollinen metsästys suurpedoilla tulisi olla mahdollista jäsenmaissa. Komissio ei ole vielä käsitellyt asiaa ja komission käsittelyn jälkeen asia käsitellään KHO:ssa, joka antaa tuomionsa juttuun, jossa syytettynä on Suomen Riistakeskus, Ruhanen kertoo.
  Tämän käsittelyn aikana Suomessa ei ole myönnetty vahinkoperusteisia sudenkaatolupia niin,  että niillä olisi merkitystä kannankasvulle.
  – Mielestäni tämän kolmen vuoden aikana susikanta on kasvanut reilusti ja se aiheuttaa uusien laumojen sekä reviirien syntymisen. Ongelmia aiheuttavat nyt nuoret laumoista erotetut yksilöt, jotka eivät saa hirviä tapettua ruuaksi, vaan kiertelevät pihoissa etsien syötävää. Vaaravyöhykkeessä ovat tällöin kotieläimet sekä tuotantoeläimet. Lisäksi mielestäni susialueilla koulukyydit tulee järjestää koululaisille turvallisesti, koska yksikin vahinko on liikaa, kun on kyse ihmisistä.
  Kai Ruhanen itse törmäsi suteen viime vuonna peltotöissä Huttulassa. Susi ei pelännyt Ruhasta, vaikka hän tuli ulos traktorista. Susi oleili pellolla ainakin 15 minuuttia. Ruhanen katsoi parhaaksi palata traktorin koppiin. Ruhasella on myös videotalenne tuosta kohtaamisesta-

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla