Torstai 21.11.2019 Nimipäivät: Hilma
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Keskenäänkään ei taideta pärjätä

Kaksoisvauvojen tapaaminen järjestettiin Kiuruveden äitiysneuvolassa tammikuussa 2015. Kiuruvedelle on syntynyt elokuun loppuun mennessä 32 vauvaa.
Kaksoisvauvojen tapaaminen järjestettiin Kiuruveden äitiysneuvolassa tammikuussa 2015. Kiuruvedelle on syntynyt elokuun loppuun mennessä 32 vauvaa.

09.10.2019 Jaana Selander

TILASTOKESKUKSEN ennusteen mukaan Kiuruveden väkiluku tippuu 20 vuodessa reilulla parilla tuhannella ihmisellä. Se ei tiedä hyvää kaupungin taloudelle

KIURUVEDELLÄ väkimäärä tippuu nykyisestä noin 8000 ihmisestä 5821 ihmiseen vuoteen 2040 mennessä.
  Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk) on luonnollisesti kehityksestä huolissaan, mutta Kiuruvesi ei ole ainoa kunta, joka kamppailee syntyvyyden vähäisyyden kanssa.
  – Lasten syntyvyys on mielestäni valtion ongelma, tarvitaan perhe- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka kannustavat perustamaan perheitä ja tekemään lapsia, Kokkonen sanoo.
  Joissakin kunnissa syntyvyys on saatu nousuun vauvasta maksettavilla rahapalkkioilla, mutta siihen Kokkonen ei usko.
  – Lapsia syntyy monenlaisiin elämäntilanteisiin. Tietysti, jos perheellä on taloudellista vakautta ja työtä, on helpompi perustaa perhe, Kokkonen jatkaa ja tuumaa, että sekään ei ole toivottavaa, että ihmisiä muuttaisi kuntaan vain vauvapalkkio silmissä.
  Väkilukua olisi mahdollista kasvattaa myös työperäisellä maahanmuutolla. Kiuruvetisissäkin yrityksissä on pulaa työntekijöistä.
 – Harmittaa vieläkin, ettemme lähteneet ottamaan vastaan pakolaisia. Mielestäni voisimme miettiä tätä asiaa uudelleen, joskin nyt tilanne ei ole niin akuutti. Mutta se on selvää, ettei me täällä keskenäänkään taideta pärjätä.

KIURUVEDEN kaupungin talous tulee oleman tänä vuonna merkittävän paljon alijäämäinen, kun alla on vielä tälle vuodelle laadittu budjetti, joka jäi jo lähtöasetelmissaan 400 000 euroa pakkaselle.
  – Kaupungin menoista 58 prosenttia koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Lopulla 40 prosentilla on vaikeaa hoitaa kunnan lakisääteisiä menoja. Soteen pitäisi saada nyt ratkaisu, mutta sote- ja maakuntauudistuksen nykyaskelmerkit ovat vielä harvojen tiedossa.

KOKKOSEN mielestä Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä on kuitenkin hyvä toimija, vaikka se viekin suurimman osan kaupungin tuloista, sillä yhtymässä on saatu pidettyä kustannuksia kurissa.
  – Ainut, mikä hiertää, on keskittämisen peikko. Ei ole kiuruvetisten etu, että jokin palvelu meiltä loppuu ja siirtyy Iisalmeen, meidän pitää se kuitenkin maksaa, vaikka palvelu ei ole täällä.
  – Meidän sotessa keskuskaupungit, Iisalmi ja Kuopio, hyötyvät, että ne hoitavat lähikuntien palvelut.  

  Esimerkiksi nyt kun Iisalmeen rakennetaan sairaalaa, tuo rakennusprojekti kaupunkiin työntekijöitä, ja elinvoimaa.
  Kokkosen mielestä Iisalmi ja Kuopio voisivat yhteisvastuullisesti kantaa suurempaa maksuosuutta sotemenoista.
  – Toivoisin Iisalmelta enemmän sydämellistä isoveliasennetta, eikä niin, että palvelut halutaan keskittää Iisalmeen, vaan, että Iisalmi ottaisi  sairastavuus- ja väestörakennevastuita kannettavakseen meidän kanssa. Nyt Iisalmi ja Kuopio ottavat rusinat pullasta. Sotemenot ovat pienemmät per asukas Kuopiossa ja Iisalmessa kuin vaikka Rautavaaralla tai Kaavilla.
  Valtionosuusjärjestelmä tietenkin tasaa menoja, mutta ei Kokkosen mukaan riittävästi.
  – Pienemmille paikkakunnille tehdään pärjääminen turhan hankalaksi.
Kokkonen ei näe ratkaisuna kaupungin taloustilanteeseen veronkorotuksia, vaikka se olisi mahdollista verrattuna muihin kuntiin, joissa on korkeampi veroprosentti.
  – Jos korotettaisiin 0,25 tai 0,5 tuloveroprosenttia, vaikutukset olisivat pieniä. Yhden prosentin korotuksella saa noin miljoona euroa, todellinen hyöty olisi 700 000–800 000 euroa. Valtuusto tietenkin päättää tuloveroprosentista marraskuussa.
  Myöskään henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset eivät tule kysymykseen, sillä organisaatiota ja henkilöstöä on vuosien varrella tiivistetty, eikä lomautuksilla saada taloutta fiksattua kuin yhdelle talouskaudelle.
  – Meillä on jo pyritty miettimään, voidaanko tehtävät hoitaa pienemmällä henkilöstömäärällä, mutta raja tulee siinäkin vastaan. Ei voi aina vain vetää tiukemmalle. Lomautuksista myös kaupungin imago kärsisi merkittävästi.
  Kokkonen torjuu niin ikään kuntaliitokset, joita myös mielellään nähtäisiin Kuntaliitossa.
  – En näe, että kuntaliitoksista olisi mitään hyötyä. Sen osoittavat jo tutkimuksetkin liitoskuntien osalta. Jos esimerkiksi Rytkyn koulukyytejä mietittäisiin Iisalmen kaupungintalolta käsin, en usko, että palvelut tulisivat turvatuiksi, kun ei Iisalmessa tunneta Rytkyn tilannetta. Näen niin, että yhteistyö on se, millä päästään pitkälle, siitä hyviä esimerkkejä ovat Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä ja Ylä-Savon ammattiopisto.
  Kokkosen mukaan itsenäinen kunta on ketterämpi ja pystyy tarjoamaan kuntalaisilleen paremmat palvelut. Mitä lähempänä päätöksenteko on, sen parempi.
  Kokkonen ei olisi muuttamassa myöskään kunnan tehtäviä.
  – Onko kunta enää kunta, jos sillä ei ole kaikkia tehtäviä? Asettaako se eri kunnat eriarvoiseen asemaan? Perustuslakiin on kirjattu ajatus alueellisesta tasa-arvosta.  Se ei toteudu, jos toisella alueella ei ole palvelua ja toisella on. Tässäkin ratkaisu voisi olla kuntien välinen yhteistyö, mitä palveluja voidaan tuottaa yhdessä.
 Kaiken kaikkiaan Kokkosen mukaan kaupungin taloudessa ollaan menossa oikeaan suuntaan, vaikka tämän vuoden lukemat eivät siltä näytä.
  – Kiuruvedellä on tehty ja tehdään oikeansuuntaisia ratkaisuja.  Näen valoa tunnelin päässä. Vaikuttaisi, että seuraavan vuoden budjetti saadaan raamiin.


KIURUVEDELLE on perustettu talouden tasapainottamistyöryhmä, joka on kokoontunut jo puolenkymmentä kertaa.
  – Tarkastelupisteemme niin henkilöstössä kuin kiinteistöissä on 10–15 vuoden päässä, sillä pikavoittoja emme ole saamassa, se on tullut selväksi.  Kyse on siitä, millä organisaatiolla palvelut hoidetaan ja missä rakennuksissa. Uskon, että saamme hyviä ratkaisuja aikaan.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla