Torstai 16.7.2020 Nimipäivät: Reino ja Reinhold
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Suomen nautapääkaupunki on ykkönen

Maajussi Pasi Hyvärinen pyörittää Niko-veljensä kanssa Roma-ahon lihatilaa, jossa on yhteensä 700 nautaa. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2018 Kiuruvedellä oli 25 143 nautaa eli kolme nautaa jokaista kiuruvetistä kohti.
Maajussi Pasi Hyvärinen pyörittää Niko-veljensä kanssa Roma-ahon lihatilaa, jossa on yhteensä 700 nautaa. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2018 Kiuruvedellä oli 25 143 nautaa eli kolme nautaa jokaista kiuruvetistä kohti.

15.01.2020 Tiina Kilvensalmi

Suomen nautapääkaupunki on ykkönen

KIURUVESI on Suomen nautapääkaupunki, jossa asuu yli 25 000 nautaa ja reilut 8000 ihmistä. Pasi ja Niko Hyvärisen lihatilalla on yhteensä 700 nautaa, joten heidän tilalta nautoja riittäisi yli 230 kiuruvetiselle.
  JOS jokainen kiuruvetinen nauta tarvitsisi uuden kodin Kiuruvedeltä, sinunkin kotiisi muuttaisi kolme nautaa. Hyvällä tuurilla sinulle tuotaisiin lypsylehmiä, eipähän tarvitsisi maitokauppaan lähteä. Tai sitten saisit hoidettavaksi pieniä vasikoita, joita paijata iltaisin. Aika moneen kotiin muuttaisi myös valtavan kokoinen sonni.
  MTV Uutiset kertoi, että Kiuruvesi on Suomen lehmäisin kaupunki, kun yhtä asukasta kohti on peräti kolme nautaa. Tilastojen häntäpäässä on esimerkiksi Helsinki, jossa on 0,0003 nautaa yhtä ihmistä kohti.
  Maatalousyrittäjä Pasi Hyväriselle tuli yllätyksenä, että hänellä on kunnia asua Suomen nautapääkaupungissa.
  – Hyvähän se on, että kantturoita piisaa. Maataloudella on merkittävä rooli kaupungin talouteen ja siksi on hyvä, että kaupunki luo ympärilleen positiivista mielikuvaa maataloudesta. Ehkä osa ihmisistä on jo erkaantunut liikaa maaseudusta, mutta sehän on jokaisen henkilökohtainen valinta mihin uskoo ja mitä aatetta levittää, Hyvärinen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että vuonna 2018 Kiuruvedellä oli 25 143 nautaa 190 tilalla. Tuolloin maaseudun sydämessä asusti 8105 henkilöä, mikä tarkoittaa, että jokaista kiuruvetistä kohti oli kolme nautaa.
 
VIIME vuonna eri mediat ja sosiaalinen media olivat pullollaan uutisia ja keskusteluja ympäristöystävällisestä ruuasta. Kotimainen maito ja liha herättivät vahvoja tunteita, niin puolesta kuin vastaan.
  – Olen onnellinen ja perusterve sekasyöjä, jonka päivittäiseen ruokavalioon kuuluvat liha ja maitotuotteet. Mutta ruokapöytääni kuuluvat ihan yhtä paljon myös kotimaiset kasvikset, kala, juurekset, riista ja marjat, Hyvärinen kertoo.
  – Kotimaisten elintarvikkeiden sekasyönti olisi varmasti niin ilmastollisesti kuin terveydellisestikin paras ratkaisu. Jos maidon ja lihan kulutusta korvataan kotimaisilla kasviksilla, juureksilla ja viljoilla, se olisi todennäköisesti kansanterveydellisesti ja taloudellisestikin hieno juttu. Suurin ongelma on aiheen ympärillä vellova yksisilmäisyys ja mustavalkoisuus sekä kotimaisen ruuan korvaaminen tuontituotteilla.
 
ROMA-AHON tilaa on pyöritetty 1800-luvulta saakka. Nyt maatilaa hallinnoi viides sukupolvi, kun Pasi Hyvärinen pyörittää kotitilaansa veljensä Niko Hyvärisen kanssa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2005, kun Pasin ja Nikon vanhemmat Aimo ja Merja Hyvärinen möivät sukutilan pojilleen.
  Roma-ahossa on noin parisataa emolehmää sekä vasikoita ja 400 teurashiehoa. Hyväristen isovanhempien Vilhon ja Anna-Miinan aikaan tilalla oli kahdeksan lypsylehmää, sikoja ja 70-luvulle asti hevosia. Sukupolvenvaihdoksen aikaan vuonna 2005 tilalla oli 44 lihanautaa, joten veljekset ovat kasvattaneet tilaa kovalla rytinällä.
  Pasi Hyvärinen ei haaveillut maajussin urasta vaan ajatuksissa oli suunnata rajavartijaksi. Maanviljelijä hänestä tuli sattuman kautta.
  Alan haasteena on jatkuva kehitys ja tilakokojen kasvaminen.
  – Suurin haaste ovat säännöllisesti muuttuvat tuki- ja korvausohjelmat sekä maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys. Jotkut tilat lopettavat ja jotkut jatkavat kasvuaan. Meidän työntekoamme vaikeuttavat myös vihervasemmistopopulistit, jotka eivät ymmärrä talouden ja yrittäjyyden päälle mitään, toteaa Hyvärinen.
  Kaikista haasteista huolimatta Hyvärinen viihtyy työssään, koska työn suola on vaihtelevuus eri vuodenaikojen mukaan.
  – Arki on ihmisen parasta aikaa. Työmme on kausiluonteista eli samanlaisia työpäiviä ei ole. Keväällä on lehmien poikimakausi, jolloin ollaan normaalia enemmän navetassa. Kesällä keskitytään peltoviljelyyn ja eläinten laiduntamiseen. Syksyn koittaessa saapuu sadonkorjuu ja laiduneläinten kotiuttaminen sekä tuotantorakennusten puhdistaminen ja korjaaminen. Talviaikaan tehdään perusjuttuja, kuten eläinten ruokintaa ja kuivitusta sekä huolletaan koneita ja laitellaan uusia viljelysmaita.
 
OLISIKO maaseutumatkailu yksi Kiuruveden valttikortti?
  – Itse en ryhtyisi, mutta jos jollakin on siihen halukkuutta, niin en tyrmääkään. Nykyaikaiseen ja hektiseen maatalouteen matkailun yhdistäminen on aika kova haaste. Ja pelkkä navettahaalareissa seisoskelu ei riitä matkailijoiden viihdyttämiseksi, Hyvärinen sanoo.
  – Näkisin, että Iskelmäviikon lisäksi tänne voitaisiin kehittää vesistöön liittyvä tapahtuma. Meillä kun piisaa vesistöjä ja mökkejä, niin löytyisikö kalastuksen, järvisuunnistuksen tai muuhun järviluontoon liittyvän ympärille kehittyvää matkailupotentiaalia, Hyvärinen heittää.
  Maajussien tulevaisuus näyttää Hyvärisen mielestä valoisalta, vaikkakin yleinen epävarmuus alalla tulee lisääntymään.
  –  Pitää vain kehittää itseään ja ympäristöä, niin kyllä se siitä. Mitteepä se hyövyttää lähtee alahuuli lerpallaan huomista kohti, tuumailee Hyvärinen pihattonavettansa kynnyksellä.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla