Torstai 16.7.2020 Nimipäivät: Reino ja Reinhold
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Maaseudun ja maatalouden uudet edunvalvojat

 Helsingissä pyritään rajoittamaan maidon ja lihan käyttöä päiväkodeissa ja vanhusten hoitolaitoksissa, Tuija Huuskonen ja Bartje Harmoinen ovat hyvillään, että näin ei ole toimittu Kiuruvedellä.
Helsingissä pyritään rajoittamaan maidon ja lihan käyttöä päiväkodeissa ja vanhusten hoitolaitoksissa, Tuija Huuskonen ja Bartje Harmoinen ovat hyvillään, että näin ei ole toimittu Kiuruvedellä.

22.01.2020 Jaana Selander

MTK-Kiuruveden uusi puheenjohtaja on  Bartje Harmoinen. MTK:n alaisuudessa toimivat Maaseutunuoret ovat saaneet myös uuden luotsin, hän on Tuija Huuskonen.
 

MOLEMMAT puheenjohtajat aloittavat uusissa tehtävissään innolla. Bartje Harmoinen on koulutukseltaan agronomi ja hänen suunnitelmissaan on jatkaa vanhempiensa tilaa Rapakkojoen Rakkineessa yhdessä veljensä kanssa.
  Tuija Huuskonen on agrologi ja hän on töissä miehensä Matti Huuskosen sekä tämän yhtiökumppaneiden Henri Pietikäisen ja Jouni Heinosen omistamalla maatilalla, nimeltään Maitopuron avoin  yhtiö.
  Pitkään Maaseutunuorten sihteerinä toiminut Tuija Huuskonen luonnehtii Maaseutunuoria maaseutuhenkiseksi porukaksi, joka pitää yhdessä hauskaa.
  Maaseutunuoret valitsee vuosittain Kiuruveden maitonaaman ja   Kiuruveden maitopojan. Iltatoreilla on järjestetty polkutraktorikisoja kesäisin.
  – Ideana on, että Maaseutunuoria olisi helppo lähestyä, toimimme yhteistyössä MTK Kiuruveden kanssa. MTK myös rahoittaa toimintaamme. Toivon mukaan saamme mukaan uusia jäseniä, Tuija Huuskonen viestittää.

VIIME viikolla MTK-Kiuruveden puheenjohtajaksi valittu Bartje Harmoinen kokee uuden tehtävänsä vastuulliseksi ja tärkeäksi.
  – Innokkain mielin aloitan, ekayönä valvoin ja mietin, että mitä tästä tulee, miten aikani riittää tehtävän hoitamiseen. Toivon onnistuvani edistämään yhdistyksemme jäsenille tärkeitä asioita. MTK:n kautta on väylä vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää maatalouden osalta. Edellisten puheenjohtajien ja vanhojen jäsenten neuvot ja tuki tulevat olemaan tärkeitä, Bartje Harmoinen tuumailee.
  Bartje Harmoinen ajattelee, että yksittäisen yrittäjän on hankala ajaa asioita eteenpäin, tarvitaan järjestö, jonka kautta saadaan koottua yhteinen mielipide ja vietyä sitä eteenpäin.
  – Toiveissa olisi, että jäsenmäärä pysyisi ja vaikka nousisikin. Yhdistykseen voi kuulua, vaikka ei ole maa- tai metsätalousyrittäjä, sillä MTK ajaa koko maaseudun asiaa. Maaseudun yrittäjille on tärkeää, että asuinalue on elinvoimainen. Kutsuisin mukaan toimintaan kaikki ne, jotka kokevat maaseudun asiat tärkeiksi. Meille on järjestönä tärkeää saada kuulla ajatuksia myös tuottajakunnan ulkopuolelta, jolloin asioihin saadaan useampia näkökulmia. Nyt kun ympäristöasiat ovat pinnalla, markkinoinnin merkitys vain korostuu, pitäisi osata tuoda suomalaisen tuotannon vahvuudet paremmin esiin.
  Kiuruveden väestö on Harmoisen mukaan niin lähellä alkutuotantoa, ettei yhdistyksen täällä tarvitse asioita vääntää rautalangasta, esimerkiksi Helsingissä maa- ja metsätaloustuottajain toiminnan painopiste voi olla enemmän kuluttajatyössä.
  – Meillä kuluttajatyötä on perinteinen maatilapäivä Iskelmäviikon aikaan.
  Bartje Harmoinen toivoisi yhteistä, ”julkilausuttua”, kansallista tavoitetta siitä, millaista tuotantoa Suomessa halutaan tulevaisuudessa harjoittaa, sillä maatalousyrittäjälle koko ajan muuttuva toimintaympäristö on haasteellinen.
  – Julkiset mielipiteet ailahtelevat, infoa tulee paljon. On hankalaa poimia sieltä se, mihin tätä maataloutta viedään. Jos olisi yhteinen visio siitä, mikä tuotanto säilyy, alemman tason hallinto osaisi tukea tätä kehitystä.
  Harmoisen mielestä iso haaste on myös nuorten saaminen kiinnostumaan maataloudesta.
  – Maatalouden pitää olla kilpailukykyinen ja kokonaisuutena tarkasteltuna houkutteleva elinkeino muiden ammattien ja töiden rinnalla.

NIIN Tuija Huuskosen kuin Bartje Harmoisen mielestä on helpotus, että Kiuruveden kunta ei ole lähtenyt rajoittamaan maidon ja lihan käyttöä kouluissa ja päiväkodeissa.
  – Pelottaa, että etelän ihmiset ovat vieraantuneet maa- ja metsätaloudesta vaivihkaa, Tuija Huuskonen toteaa.
  Bartje Harmoinen jatkaa, että voimakkaat mielipiteet lähtevät helposti leviämään, siksi oikean tiedon jakaminen jo peruskoulussa on tärkeää, myös MTK:n tehtävä on jakaa tietoa.
  Ilmastokeskustelua Harmoinen ei pidä pahana, mutta se on huolestuttavaa, että maatalous leimataan suuripäästöiseksi, vaikka maaseudulla on keinot, millä hiilipäästöjä sidotaan.
  – On ristiriitaista, että maa- ja metsätaloudelle on aiemmin julkisessa keskustelussa tarjottu ilmastosyyllisen roolia, vaikka tosiasiassa näillä elinkeinoilla on potentiaalia sitoa muidenkin sektoreiden päästöjä.
  Harmoinen huomauttaa, että kaikella ihmisen toiminnalla on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, virkkaamisellakin, kehittämisen tarvetta on jokaisella elinkeinolla.
  – Pitäisi keskustella, mikä on ihmisen elämisen kannalta olennaista, ja se ei ole vain matikkaa, vaan priorisointia, jonkinlainen jalanjälki jää väistämättä.

HUUSKONEN näkee maatalouden tulevaisuuden haastavana, mutta uskoo elinkeinoon, jos pidetään kiinni siitä, että pysytään kehityksen mukana.
  – Pitää mukautua siihen, mitä tuleman pitää, ruokaa kuitenkin aina tarvitaan.
  Bartje Harmoinen uskoo, että maataloudella on paljon annettavaa ilmastokeskustelussa ruuantuottamisen lisäksi.
  – Toivon, että onnistutaan tuotteistamaan kotimaisen tuotannon kilpailuedut, muun muassa juuri ilmastoasioiden saralla, bioenergiasta  olen innoissani, odotan, milloin se tulee kannattavaksi?
  Bartje Harmoinen myös miettii, onko kaupungistuminen ainoa väylä kehitykselle? Tuleeko jossain vaiheessa stoppi keskittymiselle? Harmoinen näkee, että jokin tasapaino maaseudun ja kaupungin välille rakentuu.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla