Keskiviikko 25.11.2020 Nimipäivät: Katri, Kaisa, Kaija, Katja, Kaarina, Katariina, Katriina, Kati, Kaisu, Riina, Katarina, Karin ja Kajsa
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Uudessa historiikissa ei piilotella

Kuvassa historioitsija Juha Pohjonen, kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen ja kunnallisneuvos Jouko Tenhunen.
Kuvassa historioitsija Juha Pohjonen, kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen ja kunnallisneuvos Jouko Tenhunen.

09.09.2020 Jaana Selander

Kiuruveden kaupungin historia on loppusuoralla. Tohtori Juha Pohjosen kirjoittaman historiikin on tarkoitus tulla joulumyyntiin tänä vuonna. Kiuruveden historia kertoo ajasta vuoden 1980 jälkeen.

Kiuruveden historian kirjoittaminen vuodesta 1980 lähtien aina tähän päivään saakka virisi Kiuruveden valtuuston 140-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 2013.  Vuonna 2017 kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka nimesi historiikin tekemisen ympärille työryhmän, johon kuuluvat Mira Kokkonen (pj), Eero Lämsä, Jouko Tenhunen, Pentti Ahponen, Erkki Strömmer ja Helena Koivunurmi. Juha Pohjonen valittiin kirjoittajaksi 9 hakijan joukosta.
Historiikki maksaa kaupungille 75 000 euroa. Kustannus jakautua kolmelle vuodelle. Historiikkiin on lisäksi käytetty 140-vuotisjuhlarahat.
Työryhmä on tavannut Juha Pohjosen kanssa noin 10 kertaa.  
– Juha on tehnyt tekstiä, jota on luettu ja siitä on keskusteltu, mitä lisätään ja mitä vähennetään. Lisäksi on katsottu, onko tekstissä virheitä, työryhmän sihteeri, kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen kertoo.

Mitään ei ole sensuroitu

Historioitsija Juha Pohjonen sanoo, että työ työryhmän kanssa on ollut jouhevaa ja joustavaa, kun tekstiä on ollut lukemassa samat miehet, mistä hän on historiikkiin kirjoittanut.
  – Mitään ei ole kielletty kirjoittamasta, asiat on kirjoitettu niin kuin ne ovat. Haastateltavat ovat vastanneet kaikkiin esittämiini kysymyksiin. Ehdoton kuningatar reilusta kymmenestä haastateltavasta on ollut Sylvi Kärkkäinen, toteaa Pohjonen.
  Kiuruveden historiaan tulee noin 260 sivua,  kuvia 50–60. Kirjaan on tarkoitus laittaa kuvat jokaisesta valtuustosta, valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä kaupunginjohtajat.
– Tarkoitus on, että kirjaan ei tule pönötyskuvia, enemmän inhimillistä elämää, Pohjonen linjaa.
Pohjosen ehdottamassa kirjan kansikuvassa on Suomi ja kartan keskellä Kiuruvesi.
  –  Sitä olen kirjaa tehdessä ihmetellyt, kuinka järjettömän hyvässä paikassa Kiuruvesi on liikenteellisesti. Täältä on lyhyt matka radalle ja satamiin, pääkaupunkiin ja rajalle. Jos joku laittaisi kaupungin pystyyn, hän laittaisi sen Kiuruvedelle. Nyt ovat olleet pinnalla ikävät asiat, mutta mitä mahdollisuuksia tällä kaupungilla onkaan! En usko, että Kiuruvesi kyykähtää parin miljoonan alijäämään, on vuosien varrella ollut pahempiakin ”konkursseja”, tuumasi Poutanen.
Kiuruvetisiä Pohjonen kuvailee epäluuloisiksi isoja kasvukeskuksia kohtaan.
  – Ei vain Iisalmea kohtaan, te olette olleet varovaisia, mutta se ei ole haitannut yhteistoimintaa, vaikka on lähdetty liikkeelle jähmeästi ja jotain kitkaakin on tullut. Herännäisyys, körttiläisyys on vaikuttanut myös taustalla. Sieltä tullee asenne – myö ei olla oikein mittään.

Menestystä ja takaiskuja

Yksi työryhmäläisistä on Eero Lämsä, hän vaikutti etupäässä eduskunnassa, mutta kuntapolitiikassakin hän oli mukana, muun muassa valtuuston puheenjohtajan roolissa. Lämsä kuvailee työskentelyä työryhmässä mielenkiintoiseksi.
  – Mitään uusia, yllättäviä asioita ei minulle historiankirjoituksessa ole tullut esiin.
  Lämsä huomauttaa, että kirja kertoo myös Kiuruveden yritystoiminnasta, mutta vain niiden yritysten osalta, joissa kaupunki on ollut mukana joko takaajana tai kaupunki on houkutellut yritystä paikkakunnalle. Yksi sellainen on saha.  
  Myös kunnallisneuvos Jouko Tenhunen kehuu työryhmää sopivaksi. Tenhusella on pitkä kokemus kunnan luottamustehtävistä, hän aloitti vuonna 1972 maatalouslautakunnassa ja toimi pitkään hallituksen puheenjohtajana.
  – Olen nähnyt Kiuruveden kehityksen ja takaiskut, epäonnistumisia tässä teoksessa ei ole piilotettu. Olen huomannut, että kirjoittajalla on ollut positiivinen ote.
  Nimistä kirjassa nousee esiin muun muassa Olavi Kärkkäisen persoona, vaikka hän kuoli jo vuonna 1982.  Toinen  on Olavi Ikäläinen  ja kolmas Lauri Remes luottamushenkilöpuolella, kaupunginjohtajana Esko Rautio teki mittavan uran ja sävytti Kiuruveden toimintaa.
  –  Monet toimintaperiatteet ja toiminnan luonne niinä vuosikymmeninä eivät enää nykyaikaan sopisi. Menneinä vuosikymmeninä demokratian raja-alueita pyyhittiin, myöntää Tenhunen.
  Tenhusen mukaan nyt ilmestyvästä historiasta tulee elävämpi ja luettavampi kuin Leo Huovisen Kiuruveden historiasta, joka on luonteeltaan perinteisempi.
  – Vuosikymmenien varrella on monet taistelut käyty ja taistelut tulevat jatkumaan.
  Pentti Ahposelle työryhmässä mukana oleminen on herättänyt lämpimiä muistoja. Ahponen on pitkäaikainen valtuutettu.
  – Täällä on pamahtanut asioita eteen, joissa olen ollut mukana, mutta jo unohtanut, se on herättänyt jänniä tunteita.
  Ahposen mukaan työryhmä on käynyt tekstistä lähinnä läpi sitä, ettei siellä ole ketään yksittäistä henkilöä loukkaavia asioita.
  Ahposen mukaan historiankirjoittaminen on ollut ehdottomasti tärkeää, vaikka maksaakin, sillä ihmiset ja asiat unohtuvat, kun sukupolvi vaihtuu.
  Erityisen mielenkiintoiseksi Ahponen kuvailee kirjan henkilöhistoriaa. Hän itse kulki poliitikkona Esko Raution ja Lassi Remeksen mukana.
– Tuolloin oli rahaa ja kaikkea kehiteltiin, Kiuruvedellä oli muun muassa suuri maatalousnäyttelykin.
  Nykypäättäjille Ahponen viestittää, että asiat pitää pystyä päättämään ja ottamaan vastuuta päätöksistään. – Ettei vain kokouksissa käytäisi.
  Ahponen on edelleen mukana valtuustossa ja hän sanoo historian antavan hänelle voimia ja uskoa tulevaan päätöksentekoon. – Kyllä tästä noustaan, on koettu  1990-luvun lama ja vuosien 2008-2009 finanssikriisi. Parasta kaikesta on ollut kuitenkin nähdä näitä vanhoja kamuja, koska ei heitä oikein muualla kohtaisi, tuumasi Pentti Ahponen.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla