Perjantai 23.10.2020 Nimipäivät: Severi, Severin ja Sren
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

”Karhu tuli kovalla vauhdilla päin”

Kuvassa karhun ampuja Esko Heinonen (vas.) ja Osmo Tikka sekä karhua jahdanneet koirat Roope ja Nalle.
Kuvassa karhun ampuja Esko Heinonen (vas.) ja Osmo Tikka sekä karhua jahdanneet koirat Roope ja Nalle.

30.09.2020 Jaana Selander

Iso uroskarhu kaatui Niinimäen maastossa sunnuntaina puolenpäivän aikaan. Karhulla oli painoa 264 kiloa. Karhun ampui Esko Heinonen.

Karhunkaato venyi näin pitkälle syksyyn, sillä kannanhoidollisen luvan saanut metsästysporukka, Osmo Tikan johdolla, halusi kaataa nimenomaan uroskarhun, eikä kantavaa naarasta tai pentuja. Karhunmetsästys on ollut sallittua elokuun 20. päivästä alkaen.
   Metsästyksen johtaja Osmo Tikka lisää, että onhan ison uroskarhun kaatamisessa myös metsästäjille haastetta ja vastusta, sillä karhu on älykäs eläin.
  – Siinä tuntee tosiaankin kaataneensa karhun, karhu on viisaampi kuin ihminen, Tikka sanoo.
  Nyt kaadettua karhua jäljitettiin pitkään. Tikan mukaan karhu oli niin ovela ja viisas, että se monta kertaa sotki koirat jäljiltään menemällä hirvien sekaan ja kulkemalla puropohjien läpi. Usein koirat jäivät haukkumaan hirviä ja karhu meni menojaan.
  Avainasemassa lopullisessa metsästyksessä olivat kovakuntoiset koirat, jotka jäljittivät karhua 20 kilometriä parin metrin etäisyydellä. Kovat koirat olivat Osmo Tikan Roope ja Nalle, ne ovat jämtlannin pystykorvia.
  Tikan mukaan koiria pitää pitää hyvässä kunnossa koko kesä. Hän itse käyttää omia koiriaan lenkillä vaihdepyörällä. Se on niin hikistä puuhaa, että lenkin jälkeen on mentävä saunaan.
  Nyt kaadettua karhua jäljitettiin koko syksy, suurikokoinen otus liikkui Tikan mukaan muutamia viime päiviä Huutoperällä ja meni välillä Pyhäjärven puolelle. Koirat pääsivät karhun jäljille ja haukkuivat sitä. Karhua päästiin ampumaankin pariin otteeseen, mutta osumaa ei tullut. Liekö syynä ollut jännitys. Toisaalta karhu eteni vauhdikkaasti ja sai pidettyä etäisyyttä koiriin.
  Karhun metsästyksessä on ollut pitkin syksyä noin 100 naista ja miestä, lähtöjä on ollut parikymmentä. Kyse oli siis kannanhoidollisesta luvasta, karhukanta on Kiuruvesi-Pyhäjärven alueella kasvanut sen verran suureksi.
  Lupa-alueella on Tikan mukaan neljä pentuetta, kantavia naaraita ei ammuta. Tähtäimessä ovat isot, yli 10-vuotiaat urokset.

Seuran ensimmäinen

Esko Heinonen sai olla metsästysporukasta se, joka ampui karhun. Heinonen ei ennättänyt olla passipaikallaan kuin 15 minuuttia, kun tilanne tuli päälle. Karhu tuli Heinosta noin 50 metrin päähän kovalla vauhdilla, pysähtyi hetkeksi, ja silloin Heinonen ampui ”sydänlaukauksen”.
  – Karhu pyöri ympäri ja karjui, koirat tulivat sen ympärille pörräämään, Heinonen muistelee jännittävää tilannetta.
  Heinonen arvelee, että karhulla oli kehossaan runsaasti adrenaliinia, sillä sitä kohti oli jo aikaisemmin ammuttu.
  Kun koirat hieman väistyivät, ampui Heinonen toisen laukauksen ja karhu putosi polvilleen.
Heinoselle karhunkaato oli ensimmäinen, vaikka hän on ollut useita kertoja metsästämässä karhua, myös itäisessä Suomessa kymmeniä vuosia sitten.
  Heinonen on kuulunut Niinimäen Korpiveikkoihin vuodesta 1976, hän on metsästänyt lapsesta lähtien ja käynyt hirviporukassa Lahdesta käsin, missä hän asuu.
  Heinonen kiittelee metsästyskavereitaan, jotka ovat tehneet suuren työn jäljittäessään karhua liki main yötä päivää, ilman heidän panostaan Heinonen ei olisi päässyt laukaisemaan asettaan.
  – Arvostan heitä kaikkia suuresti! Heinonen viestittää.
  Heinonen saa ampujana karhun kallon ja turkin. Kallon hän lähettää käsiteltäväksi. Talja tulee seuran metsästysmajalle arvoiseensa paikkaan. Niinimäen Korpiveikoille nyt ammuttu karhu oli seuran historian ensimmäinen. Peijaiset pidetään perjantaina Marjoniemessä.

Uusi kaatolupa haetaan

Pohjois-Savo sai  luvan kaataa 13 karhua kannanhoidollisilla poikkeusluvilla nyt syksyn aikana. Luvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on myös kirjattu pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Vuoden 2019 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella. Haettu määrä oli 21. Kiuruveden ja Pielaveden alueelle myönnettiin yksi kaatolupa, joka nyt käytettiin.
Osmo Tikka aikoo hakea lupaa myös ensi vuodelle.
  Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen vuoden 2019 pentueiden määräksi 22–24 pentuetta ja 40–46 pentua. Pentutuotoksi vuonna 2020 arvioidaan 45 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2020 arvioidaan 180–200 yli vuoden ikäistä karhua. Ministeriön asetuksessa säädetään, että metsästysvuonna 2019–2020 saa kaataa enintään 313 karhua. Viime vuonna maakunnassa ammuttiin yhteensä kymmenen karhua.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla