Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Kyläkouluista ei saadakaan suurta säästöä

Liikunnanopettaja Markku Siponen esitteli seikkaperäisen varjobudjetin Kiurusalissa. Hän oli tehnyt suuren työn paneutuessaan laskelmiin.
Liikunnanopettaja Markku Siponen esitteli seikkaperäisen varjobudjetin Kiurusalissa. Hän oli tehnyt suuren työn paneutuessaan laskelmiin.

21.10.2020 Jaana Selander

Kylien yhteistyöryhmän varjobudjetti säästää kyläkoulut ja rakentaa pienemmän yhtenäiskoulun. Mallilla päästään likimain samaan säästöön kuin Perlaconin laskelmilla, kun otetaan huomioon pienemmät investointikustannukset ja alaskirjaukset.

Varjobudjetti esiteltiin kuntalaisille ja päättäjille maanantai-iltana Kiurusalissa. Varjobudjetissa on laskettu, että kyläkoulujen sulkemisella säästetään vuosittain noin 89 000–146 000 euroa. Samaan aikaan kyläkoulujen säilyttämisellä vältetään yli miljoona euroa alaskirjauksia ja kaupungin tilinpäätökseen syntyvää alijäämää. Kyläkoulujen säilyttäminen säästää myös investointikustannuksia vähintään 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä, kun uutta isompaa koulua ei rakenneta.
  Varjobudjetin perusteella kaikkia nykyisiä kyläkouluja kannattaa hyödyntää ainakin nykyinen ennustettu elinkaari eli 10–15 vuotta eteenpäin, sillä kyläkouluissa suurimmat remontit on tehty vuosina 2017–2020 (yhteensä 749 000 euroa), samoin kyläkoulut on juuri remontoitu energiatehokkaiksi ja Luupuveden koulun leasing päättyy vuoteen 2027 mennessä. Kaikkien kyläkoulujen yhteenlasketut investointitarpeet seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat yhteensä noin 400 000 euroa.
  – Mikäli kaupunki myy kyläkoulunsa 10 vuoden sisällä remonteista, kaupunki voi joutua maksamaan alv-maksuja valtiolle. Alv-maksujen kokonaissumma on 179 760 euroa, esitteli budjetin laatinut liikunnanopettaja Markku Siponen. Hänen neljästä lapsestaan kolme käy Kalliokylän koulua.
  Kylien yhteistyöryhmän varjobudjetissa suositellaan, että ennen kuin tehdään päätös noin 520 oppilaan uudesta tai remontoidusta yhtenäiskoulusta vuodesta 2025 eteenpäin, on syytä käydä läpi Nivan, yläkoulun ja lukion kiinteistöt kokonaisuudessaan ja tarkastella tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja synergiaa.
  Kylien yhteistyöryhmän varjobudjetissa on vertailtu konsulttiyhtiö Perlaconin laskelmien 720 oppilaan yhtenäiskoulua ja yhteistyöryhmän 520 oppilaan yhtenäiskoulua ja kyläkouluja. Kylien yhteistyöryhmän mallissa säästöä syntyy 89 000–146 000 euroa vähemmän vuodessa kuin oppilaiden keskittämisellä uuteen, 720 oppilaan yhtenäiskouluun. Toisaalta pienempi yhtenäiskoulu (520 oppilasta) ja satsaukset kyläkouluihin ovat 3,4 miljoonaa euroa pienemmät kuin Perlaconin laskelmissa. Myös rahoituskustannukset ovat pienemmät. Lisäksi varjobudjetissa esitetään nykyisten koulujen oppilasottoalueiden tarkastelua ja päivittämistä.
Kylien yhteistyöryhmän raportti säästää kaksi luokanopettajan virkaa, 1,5 erityisopettajaa ja 5 koulunkäynninohjaajaa, jotka on Perlaconin laskelmassa leikattu pois.
  Kylien yhteistyöryhmän budjetissa, henkilökunnan määrä opetuksesta tippuu 6,5:llä ja muiden työntekijöiden määrä ruokailusta ja siivouksesta kolmella. Säästöä kertyy 447 750 euroa yhteensä. Perlaconin esityksessä opetuksesta vähenee 15 työntekijää sekä ruokailu- ja siivoushenkilökunnasta 8. Säästöä saadaan 945 400 euroa sekä vielä 20 000 euroa, joka leikkaantuu pois, kun kyläkoulujen johtaville opettajille ei tarvitse maksaa johtajaopettajan korvausta.
  Koulukyytien kustannukset pysyvät kylien yhteistyöryhmän laskelmissa nykyisellään, koska kyläkouluja ei lakkauteta. Perlaconin laskelmissa koulukyytien hinta nousee 300 000 eurolla.

Isot alaskirjakset herättivät

Markku Siponen kertoi kiinnostuneensa Perlaconin laskemista, kun kuuli isoista alaskirjauksista samaan aikaan kun kaupungin talouden suurin murhe on alijäämäinen talous.
  – Ajattelin myös, ettei ole realismia laittaa niin paljon rahaa suureen uuteen kouluun, kun Kiuruvesi on velkaantunut. Asiaa tutkittuani olen tullut siihen tulokseen, että iso osa säästöistä ei ole riippuvainen kyläkoulujen lakkauttamisista, Siponen päätteli.
  Siponen kiitteli viranhaltijoita ja päätöksentekijöitä avoimesta tiedonsaannista. Hän on ollut yhteydessä myös Perlaconiin, sillä hän löysi konsulttiyhtiön laskelmista erilaisia virheitä, ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia.
  Siponen ihmetteli muun muassa sitä, miksi kyläkoulut ollaan lakkauttamassa, vaikka niissä on toteutettu ja vuoteen  2025 mennessä maksettu energiatehokkuushanke, jonka jälkeen siitä saataisiin suurin hyöty. Toinen ihmetyksen aihe Siposelle olivat ainakin osittain kaksinkertaiset poistot, jotka olivat laskelmissa erikseen ja lisäksi sisällytettynä kiinteistökustannuksiin pääomavuokrakulujen muodossa. Myös Luupuveden koulun vuonna 2027 loppuva leasingmaksu (98 400 euroa) vääristää laskelmissa käytettyjä kiinteistökustannuksia.
  – En ole myöskään saanut suoraa vastausta siihen, miksi siivouskulut, 117 000 euroa, on kirjattu kahteen kertaan. Jos näin on, Perlaconin säästöt muuttuvat merkittävästi. Meillä on 146 000 euroa vähemmän säästöä kuin Perlaconilla, mutta jos siivouksen tuplasäästöt pitävät paikkansa, ero pienenee vielä 90 000 eurolla, laski Siponen.
  Siponen myös pohti, riittääkö koulukyytien lisäykseen 300 000 euroa, kun kyläkoulujen lasten matkat pitenevät ja tulee uusia kyytiläisiä.
  – Se mikä Perlaconilla säästetään opetuksesta suhteessa varjobudjettiimme, menetetään koulukyydeissä. Meillä opetuksesta säästetään vähemmän, mutta koulukyytikulut eivät kasva. Koulunkäynnin kannalta lienee tehokkaampaa käyttää rahat opetukseen kuin kyyteihin, Siponen sanoi.

 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla