Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Koulujen säilyttäminen on arvovalinta

 Kasvatustieteiden tohtori Taina Peltonen kannattaa kyläkouluja, hän on tutkinut kyläkouluja ja työskennellyt niissä.
Kasvatustieteiden tohtori Taina Peltonen kannattaa kyläkouluja, hän on tutkinut kyläkouluja ja työskennellyt niissä.

21.10.2020 Jaana Selander

Luvuilla voi perustella päätökset siiheen suuntaan kuin haluaa, koulun ja koulujen säilyttäminen on arvovalinta. Näin sanoi kasvatustieteiden tohtori Taina Peltonen Kiurusalissa maanantaina.
Kiuruvetisille tuttu opettaja Taina Peltonen puhui pienten kyläkoulujen merkityksestä Kylien yhteistyöryhmän varjobudjetin esittelytilaisuuden aluksi. Peltonen toimi aikanaan Kiuruvedellä monella koululla opettajana ja johtavana opettajana. Hän jäi eläkkeelle sivistysjohtajan tehtävästä Mänttä-Vilppulasta viime vuonna. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut post doc -tutkijana Kunnallisalan kehittämissäätiön yksivuotisella tutkija-apurahalla  aiheenaan Koulutusvienti – kunnan uusi palvelumuoto?
  Peltonen tuntee koulut hyvin, sillä hän on toiminut kunnan ja kaupungin johtioryhmissä Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pirkanmaan eri kunnissa. Tutustuessaan moniin kouluverkkoselvityksiin, hän on saanut todeta niiden laadun huonoksi, päätöksiä tehdään mutu-tuntumalla.
  Peltosen lähtökohta on, että koulun sijainti oppilaisiin nähden on perusopetuksen ja hyvinvoinnin laatutekijä.
  – Koulukyydityksissä ei ole ongelmana matkan pituus vaan matkaan käytettävä aika. Tästä oli aikanaan huolissaan myös tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikula, Peltonen sanoi.
  Peltonen huomautti, että koulukuljetusten hinta ei laske, sillä myös yrittäjien on saatava palkkansa. Realismia on matkan pituus ja useiden oppilaiden kuljettaminen yhtä aikaa, kuljetusten aika ei tule lyhenemään tulevaisuudessakaan.
  Peltosen mukaan säästöt voivat aiheuttaa kustannuspaineiden kasvua toisaalla, ennakoimatonta rahamenoa ja ihmisten hyvinvoinnin heikkenemistä. Tällaista arviointia ei tee kukaan.
  – Ei ole selkeästi vertailtu koulun säilyttämisen ja lakkauttamisen aiheuttamia todellisia kuljetus-, tilantarve-, oppilashuolto- ym. kustannuksia, vaan kirjanpidollisilla merkinnöillä vyörytyseristä (sisäiset vuokrat, koulukiinteistöjen myyntivoitot, valtionosuuslaskelmat) hämärrytetään säästölaskelmien oikeellisuutta.
  Suomessa lakkautettiin 300 koulua vuosina 2000–2004, menot kasvoivat 24 prosenttia ja perusopetuksen tuottavuus laski 13 prosenttia. Oppilashuollon menot kasvoivat, samoin erityisoppilaiden määrä.
  Peltosen mukaan peruskoulujen verkosto on supistunut paljon jyrkemmin kuin oppilasmäärä on laskenut.
  Perusopetuksen käyttökustannukset ovat nousseet melkein neljänneksellä vuosina 2004–2008, viimeisten vuosien aikana koko ajan. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon sekä oppilashuollon kustannukset.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla