Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Toinen puhui aidasta, toinen aidanseipäästä

 Kouluverkkoratkaisu on hankala ja herättää tunteita, mutta talouden suunnittelua helpottaisi, jos päätöksiä saataisiin aikaiseksi.
Kouluverkkoratkaisu on hankala ja herättää tunteita, mutta talouden suunnittelua helpottaisi, jos päätöksiä saataisiin aikaiseksi.

29.10.2020 Jaana Selander

Talouden tasapainottamistyöryhmän jäsen, valtuuston 2. puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.)  on tutkinut ja tarkkonut viikonloppuna kouluihin liittyviä talouslukuja FCG-Perlaconin kuntatalouden asiantuntija Heli Silomäen kanssa.  Uusia laskelmia on luvassa tällä viikolla.

Kiuruveden kaupungin päättäjät ovat tutustuneet Kylien yhteistyöryhmän esittelemään varjobudjettiin, joka esiteltiin Kiurusalissa reilu viikko sitten. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka kiitteli ryhmää paneutumisesta ja tarkasta tutustumisesta talouden tasapainottamisryhmän esitykseen. Varjobudjetin laatinut Markku Siponen löysi Perlaconin laskelmista virheitä, puutteita ja epäjohonmukaisuuksia.
  Kylien yhteistyöryhmän laskelmiin perehtynyt Tommi Tikka sanoo, että varjobudjetissa suurin ongelma on vertailukelvottomuus.
  –  Suurin säästö näyttäisi syntyvän koulun kokoa muuttamalla, eivätkä erikokoiset investoinnit tuo käyttötalouteen toivottua säästöä.
  – Toinen puute on, ettei kaikkia kuluja ole huomioitu varjobudjetin laadinnassa, jatkaa valtuutettu, hallituksen jäsen ja tilitoimistoyrittäjä Sisko Toivanen (kesk.).
  Hallituksen puheenjohtaja, talouden tasapainotustyöryhmän puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk.) pitää ironisena, että sosiaalisessa mediassa ja muissa viestimissä talouden tasapainotusryhmältä on vaadittu vertailukelpoisia laskelmia ja samaan sudenkuoppaan kompastuu nyt myös varjobudjetti.
  –  Arvostan ja ihailen kovasti Kylien yhteistyöryhmän aktiivisuutta ja työhön tarttumista, mutta en malta olla nostamatta esiin myös ammattitaitoa ja kokemusta, joka talouden tasapainotustyöryhmän esityksen taustalla on. Laesterä ja Silomäki ovat kovia ammattilaisia ja heillä on todella pitkä kokemus vastaavista tilanteista. Kuvia ei pidä kumarrella, mutta arvo asiantuntemuksellekin on annettava. Heille annettujen lukujen taustalla ovat meidän omat viranhaltijat ja kaupungin kirjanpitäjät, Perlacon ei ole niitä itse keksinyt, Kokkonen toteaa ja jatkaa, että Perlacon on laskelmansa, esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät siivouskulut ja poistot, saanut suoraan Kiuruveden kaupungin viranhaltijoilta.
  – Epäilyksen herättäminen lukujen oikeellisuudesta ja vihjailu väärän tiedon tuottamisesta on kova syytös virkavastuulla työtä tekeviä ihmisiä kohtaan, Toivanen huomauttaa.
  Heli Silomäen mukaan Kylien yhteistyöryhmä on voinut tehdä oikean havainnon liittyen poistoihin ja siivouskustannuksiin. Silomäen mukaan kiinteistökustannusten kokonaisuus on ”aika sekava ihan jokaisessa kunnassa”.
  Jos kiinteistökustannukset otetaan teknisen toimen kustannuspaikalta, se sisältää yleensä pienet korjaukset ja ylläpidon. Tekniseltä toimelta löytyvät ruokapalvelut ja siivous yleensä omilta kustannuspaikoiltaan tai vähintäänkin omilta tileiltään. Sama koskee poistoja.
  – Nämä erät yhdistetään usein sisäisessä laskutuksessa yhdeksi laskuksi, mistä johtuu, että jos otetaan koulujen kustannuspaikoilta kiinteistökustannukset tili, se saattaa sisältää kaiken mahdollisen: siivouksen, ylläpidon, pienet korjaukset, poistot jne. Talous- ja toimintatilasto edellyttää koulukohtaisten kustannusten löytymistä, mutta kirjauskäytännöt vaihtelevat kunnittain, Silomäki toteaa.
  Vastausta siihen, ovatko poistot ja siivous kahteen kertaan, kannattaa kysyä kunnan omilta viranhaltijoilta: sitä ei kukaan muu tiedä, Silomäki kehottaa.
  Tommi Tikka jatkaa, että kommunikaatiossa Silomäen ja viranhaltijoiden kanssa olisi ollut parannettavaa: nyt toinen on puhunut aidasta ja toinen aidanseipäästä.  Hän jatkaa, että aiemmista laskelmista on löytynyt myös muutamia epäjohdonmukaisuuksia, jotka on tarkistettava ennen varsinaista päätöksentekoa.
  – Viikonloppu on mennyt Silomäen ja virkamiesten lukujen parissa ja on sieltä löytynyt pari sellaistakin erhettä, mitä varjobudjetissa ei ollut huomattu. Uusia laskelmia hioittiin vielä viikonloppuna ja työ on vielä osin kesken, Tikka toteaa.

Haasteena esikoulu

Yksi varjobudjetin ja myös Perlaconin kompastuskivi on Kokkosen mukaan esikouluoppilaiden määrä.
  – Ne esikoululaiset, jotka tarvitsevat täydentävää varhaiskasvatusta, tulevat jo nyt taajamaan. Nivan koululla taajamassa esikouluoppilaita ei ole, koska taajamassa esikoululaiset kuuluvat hallinnollisesti varhaiskasvatuksen puolelle. Kyläkouluilla eskarit kuuluvat hallinnollisesti perusopetuksen puolelle. Eli kaikki esikoululaiset eivät automaattisesti tule omalle koululleen. Nykyhetkessä on vaikea tietää tarkalleen, missä esikoululaiset tulevat esikoulunsa käymään – taajamassa vai kyläkoululla, Kokkonen toteaa.
  Nivan koulun kuljetuskustannuksissa on myös kylillä asuvia erityisoppilaita ja Nivalla on erityisopetuksen vuoksi enemmän koulunkäynninohjaajia.
  Varjobudjetissa nostettiin esille myös oppilaaksiottoalueiden mahdollisuudet kyläkoulujen oppilasmäärän nostajina.
  Kokkosen mukaan se on kuitenkin nollasummapeliä.
  – Se ei tuo yhtään oppilasta lisää kunnan rajojen sisäpuolelle, Tikka täsmentää.
  Sisko Toivasen mukaan varjobudjettilaisten huoli ALV:n takaisinperinnästä on turha, sillä purettavasta rakennuksesta sitä ei peritä takaisin.
  Verohallinnon säännösten mukaan kiinteistön purkaminen ei laukaise ALV:n tarkitustilannetta, ohjeistus Verohallinnon nettisivuilla on selvä, Toivanen toteaa.
  Talous- ja hallintojohtaja Anne Koljosen mukaan kaupungilla olisi riittävästi aikaa suunnitella tuleva muutos, jos kyläkoulut lakkautettaisiin vuonna 2025.
  – Kun päätös tehdään vuodeksi 2025, taloutta pystytään suunnittelemaan pitkäjänteisesti, eikä vuosi kerrallaan, jos koulut jatkaisivat vaikkapa tiettyyn oppilasrajaan asti.  Mikäli päätöksiä kyläkoulujen lakkauttamisesta ei tehdä suunnitelmallisesti, talousarvioon täytyy varata määrärahoja koulujen ylläpitämisen kuluihin. Tällöin yksittäisten perheiden muutot suuntaan tai toiseen saavat liian suuren merkityksen, Koljonen sanoo.
  Koljonen haluaa korostaa ratkaisun suunnitelmallisuutta, vaikka sitäkin on kritisoitu: Jos nyt päätetään tehdä yhtenäiskouluratkaisu ja siirtyä taajamakoulun malliin 2025, meillä on mahdollisuus saada aikaan säästöjä ja mahdollisesti rakentaa uusi koulukeskus.
  – Jos mitään ei tehdä ja käyttötalousmenot pysyvät ennallaan, joudutaan tekemään pakkotilanteessa nopeita ratkaisuja. Silloin ainakaan ei ole varaa uuteen koulurakennukseen kaikille lapsille ja nuorille. Se fakta on  kuitenkin selvä molemmille ryhmille: jossain vaiheessa kaikki kiuruvetiset oppilaat ovat samassa rakennuksessa taajamassa.
  Mira Kokkonen on huolissaan myös kyläkoulujen todellisesta kunnosta, jos  kouluverkkoratkaisu venyy.
  – Edellisissä kouluverkkoselvityksissä oppilaat ja vanhemmat eivät välttämättä uskaltaneet tuoda sisäilmaoireita viranhaltijoiden tietoon, koska se saattaisi vaikuttaa koulun jatkumiseen. Lisäksi paine tuoda oppilaat tiettyyn kouluun on ollut kova, vaikka vanhempien työssäkäynti, luonnollinen liikkumasuunta olisi ollut taajamaa kohden.

Johdossa resurssipula                                                                                                      

Kokkosen mukaan iso haaste on erityisesti tänä vuonna ollut johtoryhmän resurssit.
  – Kaikessa näkyy, ettei meillä ole enää erillistä sivistystoimenjohtajaa eikä talousjohtajaa ja varsinaista teknistä johtajaa. Ajankäyttö on suuri haaste, kun tavallisen virkatyön lisäksi korona ja talouden tasapainotus vie oman osansa.
Kokkonen huomauttaa, että tällä hetkellä esimerkiksi hallitus ei voi keskittyä täysin päätehtäväänsä eli strategiseen johtamiseen, kun monella luottamushenkilöllä on kädet kyynärpäitä myöten operatiivisessa puolessa, joka kuuluu viranhaltijoille.

Vastine Sisko Toivaselle

Varjobudjetin laatinut Markku Siponen on lähettänyt vastineen  valtuutettu Sisko Toivasen kommentteihin liittyen. Sisko Toivanen: ”Epäilyksen herättäminen lukujen oikeellisuudesta ja vihjailu väärän tiedon tuottamisesta on kova syytös virkavastuulla työtä tekeviä ihmisiä kohtaan”
  –  Voisiko Toivanen tarkentaa missä kohtaa varjobudjetin yhteydessä on tällaiseen syyllistytty? Varjobudjetti-illassa, jossa Toivanenkin oli paikalla, tähdensin useampaan kertaan, että syyllisiä ei olla hakemassa vaan oikeita lukuja. Olen myös erikseen kiittänyt viranhaltijoita yhteistyöstä, arvioinut mahdolliset virheet tahattomiksi ja arvioinut epäluotettavien laskelmien johtunevan pääosin huonosta tiedonkulusta. Sisko Toivasen mukaan "varjobudjettilaisten huoli ALV:n takaisinperinnästä on turha, sillä purettavasta rakennuksesta sitä ei peritä takaisin”
   – Varjobudjetissa ei puhuta sanaakaan purettavista rakennuksista. Toimme esille, että mikäli kaupunki MYY rakennuksen 10 vuoden sisällä remontista, kaupunki voi joutua maksamaan ALV-maksuja valtiolle. Perlaconin laskelmissahan on arvioitu myyntituloja kyläkouluista 170 000 euroa (Rytky 10 000, Kalliokylä 50000, Luupuvesi 100 000, Lahnajoki 10 000). Toivasen kommentista saa sen käsityksen, että nämä 170 000 euron satunnaiset tulot ovat ilmeisesti vaihtumassa uusissa lisälaskelmissa purkukustannuksiksi.

 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla