Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Kaupunginhallitus: Luupuvesi ja Rytky jatkoon

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Luupuveden ja Rytkyn kyläkoulut säilyvät. Sen sijaan Lahnajoen ja Kalliokylän kyläkoulut lakkautetaan 2025 alkaen.  Kuvassa Rytkyn koulun oppilaita ja päivähoitolapsia  kaupungintalon aukiolla 12.9.
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Luupuveden ja Rytkyn kyläkoulut säilyvät. Sen sijaan Lahnajoen ja Kalliokylän kyläkoulut lakkautetaan 2025 alkaen. Kuvassa Rytkyn koulun oppilaita ja päivähoitolapsia kaupungintalon aukiolla 12.9.

04.11.2020 Jaana Selander

Kiuruveden kaupunginhallitus esittää Luupuveden ja Rytkyn kyläkoulujen säilyttämistä ja Lahnajoen ja Kalliokylän kyläkoulujen lakkauttamista vuodesta 2025 alkaen.
Kiuruveden kaupunginhallitus esitti alun perin kaikkien neljän kyläkoulun lakkauttamista. Koulujen kohtalosta päättää valtuusto marraskuun 9. päivänä.
  Kaupunginhallituksessa maanantaina äänestettiin Rytkyn, Lahnajoen ja Kalliokylän kyläkouluista. Kaikki hallituksen jäsenet olivat yksimielisiä Luupuveden koulun jatkosta. Luupuveden koulu jatkoa esitti Raimo Partanen (kok.), jota esitystä Kirsi Tenhunen kannatti (vas.). Kaikki hallituksessa olivat Partasen esityksen takana.
  Lahnajoen ja Kalliokylän kouluista äänestys meni tasan 5–5, puheenjohtaja Mira Kokkosen (kesk.) ääni ratkaisi, että koulut pannaan kiinni 2025 alkaen, mikäli valtuusto niin päättää.
  Rytkyn koulusta äänestettiin 4–6. Koulun säilyttämistä esitti Kirsi Tenhunen, häntä kannatti Eero Kyllönen (kesk.). Koulun säilyttämisen puolesta olivat myös Janne Peltola (kok.), Risto Juntunen (kesk.), Raimo Partanen  ja Tuomo Tikka (kesk.). Lakkauttamista kannattivat Mira Kokkonen, Pentti Ahponen (vas.), Emmi Tikkanen (kesk.) ja Sisko Toivanen (kesk.).
  Kalliokylän koulun säilyttämistä esitti Risto Juntunen ja häntä kannatti Raimo Partanen. Säilyttämistä kannattivat myös Eero Kyllönen, Kirsi Tenhunen  ja Tuomo Tikka. Emmi Tikkanen, Pentti Ahponen, Sisko Toivanen ja Janne Peltola olivat lakkauttamisen kannalla, puheenjohtajan ääni ratkaisi, sillä äänestys meni 5–5.
  Lahnajoen koulun jatkon puolesta teki esityksen Tuomo Tikka, mitä Kirsti Tenhunen kannatti. Lahnajoen koulun puolesta olivat Eero Kyllönen, Risto Juntunen, Kirsi Tenhunen, Raimo Partanen ja Tuomo Tikka.  Emmi Tikkanen, Pentti Ahponen, Sisko Toivanen ja Janne Peltola olivat lakkauttamisen kannalla, Mira Kokkosen ääni ratkaisi lakkautusesityksen, sillä äänestys meni 5–5.
  Mira Kokkonen kertoo äänestäneensä Luupuveden koulun puolesta koska koulu on uusi ja oppilaita on eniten verrattuna muihin kyläkouluihin.
  – Itse ongelma, väestörakenteen, palveluverkon ja talouden epäsuhta, ei poistu mihinkään.
  Kirsi Tenhunen äänesti kyläkoulujen puolesta, sillä hän sanoo aina kannattaneensa kyläkouluja.
  – Olen itse käynyt Rapakkojoen kyläkoulua. Koulujen jatko syö säästöjä, mutta toisaalta laskelmilla on osoitettu, ettei niin suuresti. Mikä painaa, arvot vai säästöt? Valtuusto päätää asiasta maanantaina, siellä voi tulla monenlaisia esityksiä.
  Raimo Partanen otaksuu, että kyläkouluista päättäminen siirtyy uudelle kuntavaaleissa valittavalle valtuustolle. Partanen epäilee, ettei kyläkoulujen sulkemisesta saada aikaan niin suuria säästöjä kuin Perlaconin laskelmissa. Hän on vakuuttunut Kylien yhteistyöryhmän tekemistä tarkistuslaskemista ja Partasen mukaan laskemissa on edelleen epävarmuustekijöitä.

Kaupunki etsii säästöjä

Yhtenäiskoulun perustaminen ja neljän kyläkoulun lakkauttaminen toisi säästöjä noin 700 000 – 1 000 000 euroa. Talouden tasapainotusryhmä on tehnyt esityksen sitä, että Kiuruvedellä siirrytään yhtenäiskouluun lukuvuodesta 2025–2026 alkaen. Kouluverkon tarkastelun taustalla on oppilasmäärän tippuminen ja kaupungin taloudellinen tilanne.
  Päivähoito- ja esikouluikäisten sekä ala- ja yläkoululaisten määrien ennustetaan laskevan voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2009 alakoululaisia oli 605 oppilasta ja yläkoululaisia oli 308 oppilasta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 Kiuruvedelle syntyi 52 lasta.
  Kiuruveden kaupungin tilinpäätökset ovat 2010-luvulla jääneet pääsääntöisesti alijäämäisiksi tai nollatasolle, lukuun ottamatta vuotta 2017, joka oli ylijäämäinen. Vuoden 2018 tilinpäätös kulutti kaupungin käytössä olleet ylijäämät ja tilinpäätös jäi noin 140 000 euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä kumulatiivisen alijäämän suuruus oli noin 3.4 miljoonaa euroa.
  Merkittävimmät syyt alijäämän syntymiselle olivat sote-menojen ylitys noin 2 miljoonalla eurolla budjetista sekä tuloverorekisterin muutoksesta aiheutuneet verokertymän poikkeamat. Keskeisimmät haasteet Kiuruveden kaupungin taloudella on kaupungin väestörakenne sekä sote-menojen vuosittainen kasvu. Väestön ikääntymisen seurauksena sote-palveluiden tarve tulee kasvamaan.
  Konsulttiyhtiö Perlacon Oy:n painelaskelman mukaan kumulatiivinen alijäämä tulee kasvamaan vuoteen 2025 mennessä 22.9 miljoonaan euroon.
Painelaskelma on trendilaskelma, joka kertoo mitä tulisi tapahtumaan, mikäli korjaavia toimenpiteitä ei tehtäisi.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla