Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Kaikki Kiuruveden neljä kyläkoulua säilyvät

Kuva Lahnajoen koulusta alkuvuodesta.
Kuva Lahnajoen koulusta alkuvuodesta.

11.11.2020 Jaana Selander

Kiuruveden kaupunginvaltuusto äänesti Rytkyn, Lahnajoen ja Kalliokylän kyläkoulujen elämän puolesta. Luupuveden koulun jatkosta oltiin yksimielisiä. Päätös tarkoittaa sitä, että kyläkouluja ei lakkauteta.
  Kaupunginhallituksen esitys oli, että Lahnajoen ja Kalliokylän koulut lakkautetaan vuodesta 2025 alkaen, sen sijaan Rytkyn ja Luupuveden kyläkoulut saavat jäädä toimimaan.
Keskustan valtuutettu Juha Nieminen esitti, ettei Lahnajoen koulua lakkauteta, esitystä kannatti saman puolueen Eero Kyllönen. Äänestyksessä lakkautus sai 10 ääntä ja koulun jatkumisen kannalla oli 23 valtuutettua (kokoomuksen ryhmä, perussuomalaiset, osa keskustalaisista ja vasemmistoliitosta sekä KD).
  Kalliokylän koululle esitti jatkoa perussuomalaisten Juha Tapaninen, häntä kannatti keskustan Risto Juntunen. Kalliokylälle kannatti jatkoa 23 valtuutettua ja lakkautuksen kannalla oli 9 valtuutettua (Minna Lapveteläinen äänesti tyhjää).
  Rytkyn koulun lakkauttamista esitti keskustan Pasi Hyytiäinen, häntä kannattivat keskustan Sisko Toivanen ja vasemmistoliiton Rauno Pikkarainen. Äänestyksessä 22 valtuutettua oli Rytkyn koulun jatkon puolesta ja 10 oli lakkauttamisen kannalla (Ahti Kilvensalmi, kok, äänesti tyhjää).
  Luupuveden koulusta ei äänestetty. Rauno Pikkarainen esitti, että koulu lakkautetaan ja jos ei lakkauteta, se siirretään keskeisemmälle paikalle. Esitys ei saanut kannatusta.
  Pasi Hyytiäinen perusteli esitystään kolmen koulun sulkemisella sillä, että kahden koulun sulkeminen on talouden kannalta yhdentekevää. Se on sama kuin säilytettäisiin kaikki neljä koulua. Hyytiäinen tähdensi, että valtuutettujen tehtävä on pitää talous tasapainossa.
  – Jos pidämme kyläkoulut auki, petämme virkavelvollisuutemme, Hyytiäinen sanoi.
  Hyytiäinen muistutti, että valtuusto päätti vuonna 2004, että kun oppilasmäärä laskee alle 25 oppilaan, koulu lakkautetaan, vuonna 2006 lakkautettiin Heinäkylän koulu, jossa oli 32 oppilasta ja Rapakkojoen koulu, jossa oli 37 oppilasta.
  – Nyt olemme tilanteessa, jossa Kalliokylässä ja Lahnajoella oppilasmäärä on molemmissa 28 ja oppilasmääräraja on 25, jolloin koulut menevät kiinni, kauhean kaukana ei siitä olla. Rytkyllä on ennusteiden mukaan 37 oppilasta vuonna 2025, sama kuin Rapakkojoella, kun koulu pantiin kiinni.
  Lisäksi aiemmat valtuustot ovat tehneet linjauksen, että jos koulun kunto menee huonoksi, koulu suljetaan oppilasmäärästä riippumatta, Hyytiäinen sanoi.
  – Meillä on selkeät perustelut sulkea kolme koulua lukuvuodesta 2025, ei siis ensi vuonna. Nyt ei ole politikoinnin eikä oman nahan pelastamisen aika, nyt on aika pelastaa Kiuruvesi! Täällä ei olla sitä varten, että tehdään kivoja päätöksiä ja saadaan kehuja, täällä ollaan johtamassa ja johtamiseen kuuluu se, että välillä sataa kuraa niskaan. Johdatteko Kiuruvesi-laivan turvallisille vesille vai annatteko miehistön tarttua ruoriin, miehistön, joka ei tiedä mitä tekee ja Kiuruvesi-laiva ajetaan karille, vetosi Hyytiäinen.
  Rauno Pikkarainen ja Pasi Hyytiäinen jättivät kunkin kyläkoulun päätökseen eriävän mielipiteen.

Alijäämä katettava

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, talouden taspainottamistyöryhmän puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk) sanoi, ettei talouden tasapainottamisen osaksi otettu kouluverkko ollut ryhmälle helppo ratkaisu.
  – Yksittäisten virheiden vuoksi (esimerkiksi siivouskulut ja poistot) Perlaconin ja talouden tasapainotustyöryhmän laskelmilta on hävinnyt uskottavuus, eikä sitä saa takaisin uusilla ja uusilla laskelmilla. Jokainen laskelma on johtanut samaan lopputulokseen: yksi yhtenäiskoulu tuo eniten säästöjä, Kokkonen sanoi ja muistutti, että jo ennen vuotta 2025 oppilasmäärän putoaminen tuo noin 450 000 euron säästön, jos se saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä. Alkuperäisissä laskelmissa tulokulma oli muutos nykyhetkestä vuoteen 2025.
  – Näitä alkuperäisen laskelman säästöjä oppilasmäärän vähenemisestä lähdetään joka tapauksessa hakemaan kaupungin toiminnasta, kävipä kouluverkolle miten tahansa.
  Kokkonen totesi, että mikään laskelma ei poista faktaa, että Kiuruveden kaupungin tulot ja menot, palveluverkko ja väestörakenne eivät ole tasapainossa.
  – Tekipä valtuusto tänään minkälaisen ratkaisun tahansa, asian äärellä ollaan pian uudestaan. Kaupungin pitää saada katettua alijäämä vuosina 2023–2024. Se vaatinee vielä paljon töitä, ellei valtionosuudet ja verotulot merkittävästi muutu. Toki jo tehdyt säästöt alkavat purra jo ensi vuonna. Painelaskelmien mukaan mustat pilvet alkavat kasaantua jälleen talouden ylle vuonna 2025. Ennakoimalla kouluverkkoa, olisimme askeleen edellä.

Vetovoimainen kaupunki

Kokoomuksen ryhmän puolesta puheenvuoron käyttänyt Sari Lappalainen huomautti, että kiire päätöksenteossa ja muuttuvat laskelmat ovat aiheuttaneet hämmennystä.
  – Vastuuntuntoinen päätöksentekijä pui asiat monelta eri kantilta. Näiden laskelmien valossa, Kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata kyläkoulujen lakkauttamisia.  Kyläkoulujen lakkautuksella ei pelasteta Kiuruveden taloutta.  Laskelmat osoittavat, että vuoteen 2025 mennessä suunnitelluilla säästötoimilla talous mahdollisesti tasapainottuu ilman kyläkoulujen ovien sulkemisia.  Vuoteen 2025 koulujen kustannukset pienenevät jo ilman lakkautuksia, ja jos koulut lakkautettaisiin samana vuonna, niin ero ei olisi merkittävä.
  Lappalainen peräänkuulutti myönteistä julkisuutta ”Luomu-Suomen pääkaupunki” -imagolle.  
  – Me haluamme ja pystymme olemaan vetovoimainen maalaiskaupunki.  Arvojamme ovat luonnonmukainen elämäntapa, lähiruoka ja ekologisuus. Neljä kyläkoulua takaa haja-asutusalueiden lapsille yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet.
  Keskustan ryhmäpuheenvuoron esittänyt Tommi Tikka piti ymmärrettävänä, että päätösehdotukset kyläkouluista ovat jakaneet mielipiteitä lähes jokaisessa valtuustoryhmässä.
  – Kouluverkkoon liittyvät päätökset ovat jokaisessa kunnassa niitä kipeimpiä päätöksiä. Kuntalaiset ovat keskuudestaan valtuuttaneet meidät valtuutetut tekemään päätöksiä, myös näitä todella kipeitä ja lopullisia päätöksiä. Valmistelun ja päätöksen vastuunjaosta on ollut mediassakin aivan väärää käsitystä: kunnallinen päätöksenteko pohjautuu kunnallisen viranhaltijan valmisteluun, esittelyyn ja päätösehdotukseen ja tästä valmistelusta asianosainen viranhaltija vastaa virkavastuullaan. Toimielimissä luottamushenkilöt tekevät päätöksiä esitysten pohjalta. Niinpä tässäkin asiassa valtuutetun vastuu on tehdyssä päätöksessä, ei valmistelussa. En jaksa mitenkään uskoa, että yksikään valtuutettu tässäkään salissa olisi kyläkoulun lakkauttamisen kannalla, ellei päätökseen olisi perusteita. Kiuruvedellä tilanne ei valitettavasti ole tilinpäätösten näkökulmasta eikä taseen osalta sellainen, että kouluverkon tarkastelu voitaisiin jättää tässä talouden tilanteessa tekemättä.   
  Tikka totesi, ettei tule moittimaan huonosta taloudenhoidosta niitä valtuutettuja, jotka esittävät tietyn kyläkoulun jatkamista lukuvuoden 2025-2026 alusta.
  – En myöskään halua, että koulujen lakkauttamisen kannalla olevia valtuutettuja leimataan lapsia ajattelemattomiksi valtuutetuiksi. Toivon hartaasti, että päätösten jälkeen arvostamme edelleen toisiamme ja mielipiteitämme. Keskusta ei valtuustoryhmänä kannata eikä vastusta päätösehdotuksia.
  Vasemmistoliiton Pentti Ahponen kertasi ryhmänsä mietteitä ja sanoi suurimman osan olevan sitä mieltä, ettei kyläkouluja lakkauteta.  Kiuruvesi on maaseutukaupunki ja maaseutu on tärkeä. Myös usko laskelmiin on mennyt ja lapsen etua on ajateltu.
  – Itse en halua olla tuuliviiri. Taloutta pitää korjata, olen satavarma, että joudumme palamaan säästöihin keväällä. Mistä rahat otetaan? Meillä taitaa tulla Kiuruvedellä nyt takinkäännön Suomen ennätys. Tulevaisuuden valtuutetut, uskaltakaa ottaa vastuu ja tehdä vaikeitakin päätöksiä.
  Ahponen piti hyvänä sitä, että viime aikoina kiinnostus kunnallispolitiikkaan on lisääntynyt.
– Hattua nostan sitkeille kuntalaisille, heistä löytyy virtaa, sitä arvostan.
  Juha Tapaninen (ps) oli sitä mieltä, että kaikki kyläkoulut säilytetään.  
– Katsotaan, miten tulevaisuudessa käy? Säästöperusteilla ei kouluja voida sulkea.
  Maritta Grönfors (KD) sanoi olevansa samoilla linjoilla kuin kokoomus.

Ei kyliä tyhjän päälle

Valtuutettu, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) sanoi tulleensa siihen tulokseen, että kyläkoulujen puolustajat  pyytävät nyt päättäjiltä aikaa siihen, että kokonaisuuteen liittyvistä asioista pystytään käymään reilua vuoropuhelua ilman kiirettä ja ilman tunnetta, että asiat on jo päätetty.
  – Toinen asia, mitä kyläkoulujen elämispiirin ihmiset tarvitsevat, on tieto tulevasta. Mielestäni on lähes kohtuutonta, että tässä hetkessä tekisimme päätöksiä, joilla sinetöisimme kyläkoulujen kohtalon, mutta emme pystyisi sanomaan, mitä tilalle tulee.
  Heikkinen sanoi tulleensa vakuuttuuneeksi siitä, että nyt ei ole vastakkain kaupungin talous ja kyläkoulut. Nyt päätetään asioiden etenemisjärjestyksestä ja siitä, halutaanko mennä edelleen sitä kaavaa pitkin, mikä tuli luotua siinä vaiheessa, kun kuntalaisia ei oltu vielä kuultu. Siinä vaiheessa, jolloin esitettyjen päätöksien pohjalla oli ihan toiset tunnusluvut ja euromäärät kuin mille ne nyt näyttävät. Heikkinen sanoi luottavansa kuntalaisiin, ja siihen, että he tiedostavat talouden ongelmat ja dramaattisesti laskevan lapsimäärän.
  –  Mielesätni päätöksenteon pitää tapahtua niin, ettei mitään kyläkuntaa jätetä tyhjän päälle, vain päätösten kohteeksi.  Talouden tasapainottamistyöryhmä on tehnyt hyvää pohjatyötä, se ei katoa mihinkään sen myötä, että kyläkoulujen kohtaloa ei päätetä nyt ilman tietoa tulevaisuudesta.
  Valtuutettu Risto Juntunen (kesk) piti vahvuutena, että Kiuruvedellä on neljä kyläkoulua ja että  Kiuruvesi tunnetaan maaseutupitäjänä, joka elää kylistä, joihin kyläkoulut liittyvät ollenaisena osana.
  Vasemmistoliiton Marja-Leena Kärkkäinen puolestaan totesi Perlaconin selvityksen tehdyn isommalle kaupungille, ei Kiuruvedelle.  Kärkkäisen mukaan on olemassa muitakin vaihtoehtoja.
  Samaa mieltä oli puoluetoveri Sirpa Piippo. Hän sanoi haluavansa toimia arvojensa mukaan ja kuunnella kaupunkilaisia. Piippo totesi luottavansa siihen, että Kiuruvesi selviää, vaikka yhtään kyläkoulua ei lakkauteta.
  Tuloveroprosentti (21,75) ja kiinteistöveroprosentit pysyvät nykyisellään.
  Valtuusto päätti myydä kolme metsätilaanssa 821 480 euron hintaan.

 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla