Lauantai 23.1.2021 Nimipäivät: Eine, Eini, Enni, Ingegerd ja Ingela
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Ylijäämään pyrittävä joka vuosi

Hallinto- ja talousjohtaja Anne Koljonen ja kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka ovat tyytyväisiä, että valtio tukee kuntia korona-aikana.
Hallinto- ja talousjohtaja Anne Koljonen ja kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka ovat tyytyväisiä, että valtio tukee kuntia korona-aikana.

25.11.2020 Jaana Selander

Kiuruveden kaupungin ensi vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kiuruveden kaupungin pitää saada aikaan ylijäämää myös tulevina vuosina kattaakseen taseessa olevan 3,4 miljoonan euron alijäämän viimeistään vuonna 2023.

Hallinto- ja talousjohtaja Anne Koljonen sanoo, ettei ensi vuoden budjetilla ja tämän hetken arviolla vuoden 2020 tilinpäätöksestä,  joka näyttää 767 000 euroa ylijäämää, saada alijäämää kiinni.  Vuoden 2020 tilinpäätösarviossa ei ole vielä huomioitu Valtiovarainministeriön päätöstä myöntää Kiuruveden kaupungille 900 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuutta.
  – Palvelukeskukset ovat tehneet ison työn, että päästään ensi vuonna ylijäämäiseen tulokseen, kaikkialla on otettu löysät pois. Jos emme saa katettua alijäämää määräaikaan mennessä, voimme joutua kriisikunnaksi vuoden 2023 jälkeen. Meillä ei ole vararahastoa, mistä voisimme rahaa ammentaa alijäämien kattamiseen, Koljonen sanoo.
  Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka jatkaa, että ensi vuoden budjetin sisään on kirjoitettu talouden sopeuttamisohjelma, joka hyväksyttiin 28.9.2020 valtuustossa. Ohjelma valmistui elokuun alussa, eikä siinä vaiheessa valtion mahdollisista tuista kunnille ollut tietoa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei ole aiemmin Kiuruvedelle saatu.
  –  Olemme koronatuesta (1,8 miljoonaa euroa) ja harkinnanvaraista valtionosuudesta (900 000 euroa) kiitollisia.

Sotemenot kasvavat

Kiuruvesi ei korottanut verojaan ensi vuodelle. Verotuloja kaupunki laskee keräävänsä ensi vuonna 25,1 miljoonaa euroa, josta kunnallisverotulon osuus 21 miljoonaa euroa,  yhteisöveron tuotto on 2,4 miljoonaa euroa ja  kiinteistöverotulo  1,7  miljoonaa  euroa.  Verotulojen  arvioidaan  kasvavan  +2,0  prosenttia  josta enin osa tulee yhteisöverotuoton kasvusta, mikä selittyy sillä, että valtio nosti kunnille jaettavan yhteisöverotuoton osuutta.
  Valtionosuuksiksi ennakoidaan ensi  vuonna 32,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden 2020 budjettiin verrattuna on 2,5 prosenttia.
  Toimintatuotoista  arvioidaan  kertyvän  yhteensä  7,4  miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna on 7 prosenttia. Lisäystä on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämissä koronatukiavustuksissa, joita sivistystoimi on hakenut aktiivisesti.
  Toimintamenot ovat 61,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoteen 2020 verrattuna on 1,1 prosenttia. Kaupungin omat menot pienenevät 2,69 prosenttia. Sotemenot, mukaan lukien erikoissairaanhoito, kasvavat 3,8 prosenttia.
  Sotekustannusten vuosittain kasvava osuus kaikista kaupungin toimintamenoista on vuonna 2021 noin 61 prosenttia eli noin 37,5 miljoonaa euroa.
  Vuosikatteeksi 2021 muodostuu 4,4 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat nettona yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Lainaa joudutaan ottamaan miljoona euroa. Lainaa on 4 073 euroa asukasta kohti, yhteensä 31,4 miljoonaa euroa. Konsernivelkoja on noin 7 000 euroa asukasta kohti.

Ympäristöön satsataan

Isoimmat yksittäiset investoinnit ovat palvelukeskus Virranrannan remontin viimeisen vaiheentoteutus, noin 600 000 euroa (johon tulee ARA:n avustus 200 000 euroa) ja  jäteveden  puhdistamon  saneerauksen  jatko  1,5  miljoonaa  euroa.  Valokuituverkon  rakentamiseen Yhtylä–Kairikko -alueelle on varattu 300 000 euroa, johon tulee ELY-keskuksen avustus ja liittymismaksut, yhteensä 182 000 euroa.
  Niemisjärveä kunnostetaan ELY-keskuksen avustuksen tuella. Asuntokatujen ja niihin liittyvien viemäriverkostojen saneeraustoiminta jatkuu Ahonpääntiellä.
  Muiniekka muistuttaa, että palvelut  tuotetaan,  vaikkakin  niukkuuden vallitessa.
  Muiniekan mukaan taloudenpidon suurin riski on sotemenojen kehitys ja niissä ennen kaikkea erikoissairaanhoidon pandemiasta  aiheutuneiden alijäämien  kattaminen ja  toisaalta  hoitovelan  purkautumisen mahdollisesti aiheuttamat kustannukset.  
  – Pitemmällä tähtäyksellä väestörakenteen muutos, ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen heijastuvat väistämättä palvelurakenteeseen. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan, Muiniekka sanoo.
Ensi vuoden budjettiluonnos oli kaupunginhallituksessa maanantaina, käsittely jatkuu tulevana maanantaina ja budjetista päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto 7.12.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla