Tiistai 9.3.2021 Nimipäivät: Auvo ja Edvin
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Nivan koulu vähentää ruokahävikkiä, biovaaka ilmoittaa jäikö lautaselle tähderuokaa

Ruokahävikkivaakaa on helppo käyttää. Tähteeksi jäänyt ruoka pudotetaan vaakaan ja näyttö ilmoittaa, paljonko tuli hävikkiä grammoina. Vilma Kemppainen söi lautasensa tyhjäksi, joten hävikkiä ei tullut.
Ruokahävikkivaakaa on helppo käyttää. Tähteeksi jäänyt ruoka pudotetaan vaakaan ja näyttö ilmoittaa, paljonko tuli hävikkiä grammoina. Vilma Kemppainen söi lautasensa tyhjäksi, joten hävikkiä ei tullut.

03.02.2021 Jaana Selander

Nivan koululle on saatu ruokahävikkivaaka, joka kertoo oppilaalle, paljonko ruokahävikkiä syntyy, kun vaikkapa peruna jää syömättä ja sen pudottaa ruokahävikkivaakaan. Perunan hävikki on 32 grammaa.
Jos hävikki on alle 25 grammaa, vaaka näyttää oppilaalle hymynaamaa. Perjantaina vaaka ei ollut kytkettynä nettiin, joten vaaka ei näyttänyt iloista eikä liioin tympeää naamaa. Vaaka ilmoitti vain grammoissa, paljonko hävikkiruokaa biojätepussiin kertyi vai kertyikö mitään.
   Ruokahävikkivaaka otettiin Nivan koulussa käyttöön keskiviikkona. Oppilaat vaikuttivat olevan biopunnitsijan kanssa jo sinut. Kun vaaka ilmoitti, että hävikkiä on alle 25 grammaa, mikä on tavoite, moni oppilas huudahti iloisesti ääneen: Yes!
  Esimerkiksi Vilma Kemppainen kuudennelta luokalta söi kaiken ottamansa makkarakastikkeen, perunan ja porkkanaraasteen. Remeskylän kotilihan makkarasta valmistettu kastike kuuluu oppilaiden lempiruokiin. Kuten puurot ja vellit ja mykyrokka. Kun ruoka on mieluista, hävikkiä ei synny ja se on keittiönkin tavoite. Ruokalista laaditaan niin, että siellä olisi mahdollisimman paljon ruokia, joita oppilaat mielellään syövät.
  Kiuruveden kaupunki pääsi ruokahävikkivaakakokeiluun Kesto-hankkeen kautta tälle vuodelle. EAKR-rahoitteisessa Kesto-hankkeessa pyritään vähentämään muun muassa ruokahävikkiä sekä tekemään ilmastotekoja.  

Vaaka kannustaa

Ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen  kiteyttää, että ruokahävikkivaaka kannustaa oppilaita katsomaan, paljonko he ottavat lautaselleen ruokaa ja että he myös syövät valitsemansa ruuan.
  – Ruokavaaka palkitsee oppilaan hymynaamalla, kun hävikkivaakaan laitettu ruoka on alle 25 grammaa. Vielä laite ei osaa huomioida niitä, jotka syövät lautasensa tyhjäksi.
Keittiölle taas biovaaka kerää dataa siitä, onko ruokaa tilattu ja varattu oikea määrä Nivan koulun oppilaille. Kerätyn datan ja toimitetun määrän perusteella saadaan selville, paljonko ruokaa on syöty, paljonko ruokaa on jäänyt tähteeksi ja kuinka paljon sitä on mennyt hävikkiin. Myös se nähdään,  onko ruokaa osattu tarjota linjastolla oikea-aikaisesti vai onko linjastoa täydennetty lopussa liian suurilla määrillä.
  – Kun tietokoneelle on syötetty ruokien omakustannehinnat ja hävikin määrä, tietokone summaa hävikin ja laskee kertyneen säästön euroina. Eli paljonko hävikkiruoka maksaa kaupungille ja paljonko syntyy säästöä euroina, kun hävikin määrä pienenee, Laitinen esittelee.
  Keittiössä on luonnollisesti seurattu ruokahävikkiä kautta aikojen, mutta seurantaa on tehty vetomitoilla. Nyt ruokahävikkimäärät saadaan grammoina jokaiselta päivältä ja viikolta.
Laitinen kuitenkin tähdentää, että joka päivälle kouluille varataan tietty määrä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, jos oppilaat syövätkin enemmän kuin ruokaa on varattu, koska ketään ei haluta jättää nälkäiseksi. Monesti oppilaat ”tankkaavat” ruokaa maanantaisin ja perjantaisin.
  Laitinen myös toivoo, että erityisruokavaliota noudattavat ilmoittaisivat keittiöön, jos eivät saavu ruokailemaan, sillä erikoisruuat joudutaan heittämään roskiin, jos niitä ei kukaan syö. Se myös aiheuttaa hävikkiä, vie työaikaa ja tulee kalliiksi, sillä erikoisruaat ovat monesti kalliita.

Jotain ekstraherkkua kiitokseksi

Ruokahävikkivaaka on asetettu Nivan koululle, sillä koulussa on lapsia, jotka ovat vielä pitkään ruokahuollon piirissä. Ruokahävikkivaaka voisi Laitisen mukaan kasvattaa lapsia kestävän kehityksen ajatukseen, se kantaisi pitkälle.
  – Vaakaa on mahdollista siirtää välillä vaikka Yläkoululle, mutta katsotaan nyt, kun ensin päästään liikkeelle, halutaanko vaaka pitää Nivalla vuoden loppuun.
  Kiuruveden kaupungilla ei ole vielä ajatusta, että ruokahävikkivaaka ostettaisiin omakustanteisesti.
  – Ensin pitää katsoa, mitkä ovat tulokset. Jos diili on kannattava eli vaakan avulla saadaan hävikkiä pienemmäksi ja siitä saadaan siten rahallista hyötyä ja saamme kuitattua laitteen vuokrakulut, voidaan laitteen vuokra-ajan jatkamista omakustanteisesti harkita. Mitään päätöksiä ei ole tehty hankinnasta.
  Laitisen mukaan ruokahävikin vähenemisestä tuleva säästö tulisi kohdentaa oppilaisiin, että se kannustaisi heitä edelleen toimimaan vastuullisesti.
  – Jotain ekstaherkkua voisi olla kiitoksena, ajattelee Laitinen.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla