Tiistai 9.3.2021 Nimipäivät: Auvo ja Edvin
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Harrastuksia jokaiselle

Jauheliha on ruskistettu ja on aika lisätä kasvikset joukkoon. Kokkikerholaiset Veera Niskanen ja Ronja Piippo tekevät tarkkaa työtä.
Jauheliha on ruskistettu ja on aika lisätä kasvikset joukkoon. Kokkikerholaiset Veera Niskanen ja Ronja Piippo tekevät tarkkaa työtä.

03.02.2021 Aku Laatikainen

Kiuruveden kaupunki on mukana valtakunnallisessa HARKKA-hankkeessa, joka tuo harrastustoiminnan koulupäivien yhteyteen. Kokkikerho on ollut yksi suosituimmista.

Yläkoulun kotitalousluokassa on innokas tohina päällä, kun Nivan koulun oppilaat valmistavat Eila Villasen opastuksella nachopeltiä. Osa ruskistaa jauhelihaa, kun taas toiset pilkkovat kasviksia. Lisäksi jälkiruoaksi on valmistumassa mansikkarahkaa.
  Kun ruoat ovat valmiita, niitä vielä luonnollisesti nautitaan koko porukalla. Ja hyvin näyttäisivät omat kokkailut kaikille maistuvan.
  Kyseessä on maanantai-iltapäivän kokkikerho, joka on yksi monista tammikuussa alkaneista HARKKA-kerhoista. Kiuruvesi pääsi äskettäin osaksi valtakunnallista pilottihanketta, jossa järjestetään 1.-9. luokan oppilaille maksutonta harrastustoimintaa koulupäivien yhteydessä niin taajamassa kuin kyläkouluillakin.
  Kokkikerho ei ole herättänyt yläkouluikäisten keskuudessa suurta kiinnostusta, mutta alakoululaiset ovat innostuneet senkin edestä.
  – Meidän piti perustaa ylimääräinen ryhmä, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan, Eila Villanen kertoo.
  – Ensimmäisessä ryhmässä on vitos- ja kutosluokkalaisia, ja jälkimmäisessä ovat sitten nuoremmat. Molemmat ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä eli kummassakin on 12 oppilasta. Enimmäkseen oppilaat ovat tyttöjä, mutta kyllä meillä muutama poikakin on mukana, Villanen selvittää.
 
Tavallista kotiruokaa

Nivan koululaiset sanovat hakeneensa kokkikerhoon, koska se tuntui kiinnostavalta.
  – Kotonakin tulee oltua ruoanlaitossa mukana ja se on yleensä kivaa. Ja kivaa on ollut täälläkin, he sanovat.
  Moni kertoo mielellään oppivansa lisää ruoanlaitosta. Ja se jos mikä onkin taito, mitä oppii oikeastaan vain tekemällä.
  – Se hyvä puoli tässä myös on, että eipähän tarvitse kotiin mentyä alkaa heti syömään, oppilaat hymyilevät.
  Myös sitä oppilaat pitävät hyvänä puolena, että kerhossa saa esittää omia toiveita valmistettavista ruoista.
  – Ainakin mokkapaloja ja pannukakkuja olisi kivaa tehdä itse. Samoin pizzaa, lihapullia ja vaikkapa makkarakeittoa, oppilaat luettelevat.
  Eila Villanen sanoo ottavansa toiveita parhaansa mukaan huomioon, vaikka osin mennään tietyn suunnitelman mukaan.
  – Tarkoituksena on, että opittaisiin tekemään sellaista ihan tavallista kotiruokaa. Osin ruokavalintoihin vaikuttaa käytettävissä oleva aika, sillä yhdelle opetuskerralle on varattu noin puolitoista tuntia, hän kertoo.
  – Samoin tulee ottaa huomioon kerholaisten iät. Vanhempien oppilaiden kanssa voi tehdä jo hieman monimutkaisempia ruokia kuin nuorempien. Lisäksi vanhemmat oppilaat osaavat jo toimia enemmän itsenäisemmin, kun taas nuoremmat vaativat enemmän opastusta.
 
Kerhoja moneen lähtöön

Moni oppilas on innostunut ottamaan itselleen useamman kerhon. Esimerkiksi kokkikerholaiset ovat mukana myös parkourissa, käsitöissä ja kuvataiteessa. Osaa kiinnostavat puolestaan pelisuunnittelu ja koodaus sekä keilailu.
  Kerhoista löytyy paljon muutakin valinnanvaraa. Tarjolla ovat liikunnallisista harrastuksista muun muassa luistelu, höntsäpelit, futsal ja palloilu sekä uinti ja kuntosali. Lisäksi valittavana on metsästystä ja ammuntaa, elokuvaa ja animaatiota ja niin edelleen. Kerhoja on Nivan koulun ja yläkoulun ohella myös kyläkouluilla.
  HARKKA-kerhot toimivat tämän kevään ajan, mutta jos lapset ja nuoret saisivat itse päättää, tulisi niille ehdottomasti jatkoa myös ensi lukuvuonna, mieluiten jo heti syksyllä. Kiuruvedellä hankkeen toteutuksesta vastaa kansalaisopisto, ja sen rehtori Maija-Leena Kemppainen on sanonut, että rahoitusta kerhotoiminnan jatkumista varten aiotaan hakea.
  HARKKA-hankkeen kerhoihin on matala kynnys lähteä mukaan, sillä ne toimivat koulupäivien yhteydessä ja ovat maksuttomia. Lisäksi koulun vakuutus kattaa myös kerhossa vietetyn ajan.
  Hankkeen voi sanoa osuneen hyvään saumaan, sillä korona-aikana on puhuttu paljon lasten ja nuorten passivoitumisesta. Nyt Kiuruvedellä vastataan tähän haasteeseen.

Kerhoista toivotaan pysyviä

HARKKA-hanke on tällä hetkellä yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja sen tavoitteena on, että jokaisella peruskouluikäisellä lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. Kiuruvedellä hankkeen toteutuksesta vastaa kansalaisopisto, jonka rehtorin Maija-Leena Kemppaisen aloitteesta hanketta lähdettiin toteuttamaan.
  – Kaupunki haki ja lopulta myös sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta, jonka avulla voimme nyt tarjota maksuttomia harrastekerhoja koulupäivien yhteydessä kevätlukukauden ajan. Saimme hanketta varten täksi kevääksi 62 000 euroa ja kun Kiuruveden kaupungin osuus otetaan mukaan, muodostuu kokonaisrahoitukseksi 77 500 euroa.
  Yhteensä hallitus on varannut hankkeeseen koko Suomessa 14 miljoonaa euroa ja ensi vuodellekin kymmenen miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että harrastekerhoista tulisi pysyvä käytäntö, jolla lisättäisiin lasten ja nuorten hyvinvointia.   Kerhojen toivotaan aktivoivan ennen kaikkea sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana juuri missään harrastustoiminnassa.
  – Hankkeen avulla pyritään myös siihen, että koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastustoiminta lisäisi perheiden yhteistä aikaa iltaisin, Kemppainen selvittää.
  Kemppaisen mukaan HARKKA-toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kerhoihin on tullut paljon ilmoittautumisia ja osaan on pitänyt perustaa jo lisäryhmiäkin.
  – Muun muassa pelisuunnittelu ja koodaus on ollut suosittu, samoin kokkikerho Nivan koululaisten keskuudessa ja parkour Lahnajoella.
  – Sinällään ei ole yllätys, että kerhot ovat olleet suosittuja, koska viime vuoden puolella lapset ja nuoret vastasivat kyselyyn, jossa he saivat esittää omia harrastustoiveitaan. Kerhojen sisällön ovat siis määritelleet lapset ja nuoret itse. Me aikuiset olemme sitten rakentaneet lukujärjestykset.
  – Hyvin nopealla aikataulullahan tämä hanke polkaistiin käyntiin ja siinä oli melkoinen työmaa, kun suunniteltiin lukujärjestyksiä ja hankittiin ammattitaitoisia ohjaajia. Onneksi yhteistyö koulujen, kaupungin liikuntatoimen ja eri järjestöjen kanssa toimi hyvin, Kemppainen kiittelee.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla