Keskiviikko 25.4.2018 Nimipäivät: Markku, Markus ja Marko
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Metsästysmatkailusta lisäansioita

Kuva Ari Komulaisen kirjasta Karhunmetsästys
Kuva Ari Komulaisen kirjasta Karhunmetsästys

23.04.2014 Jaana Selander

METSÄSTYSMATKAILU  olisi yksi mahdollisuus, joka kannattaisi tutkia ja jatkojalostaa vaikka elinkeinoksi asti. Tähän päädyttiin Kiuruveden Yrittäjien järjestämässä kyläillassa Lahnasilla viime viikolla. Tätä mieltä oli muun muassa  Ylä-Savon Veturin toiminnanjohtaja Maria Hartikainen kuultuaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Risto Juntusta. Juntunen kertoi Kiuruveden yrittäjien järjestämässä kyläillassa Lahnasten Mäkipirtillä tiistai-iltana, että ulkomaisia metsästäjiä olisi tulossa Kiuruvedelle, jos vain heille olisi tarjota metsästysmaata, missä metsästää. Ongelman muodostaa se, että Kiuruvedellä ei ole valtion maita, lisäksi seurat ja yksityiset suhtautuvat nihkeästi ulkomaalaisten tuloon heidän mailleen.
   Juntunen kertoi, että Ruotsissa metsästäminen on bisnestä, mutta länsinaapurissa on myös mitä metsästää. Toisin sanoen myös riistaa pitää olla tarjolla, jos matkailijoita ryhdytään houkuttelemaan Kiuruvedelle. Toisaalta Juntunen lisäsi, että moni kaupunkilainen haluaa lomallaan myös luontoon ja hiljaisuuteen.
  Hartikainen näkikin heti, että Lahnasten kyläntalo sopisi hyvin metsästysmatkailun tukikohdaksi ja matkailu voisi tarjota leipää monelle kylällä asuvalle ruokatarjoiluineen ja siivouspalveluineen.
 

MAASEUDUN kehittäjänä profiloituneen Veturin tavoitteena on juuri nyt tukea hankkeita, jotka edistävät hyvää arkea ja nuirten siotutumista maaseudulle. Viime ohjelmakaudella Veturin kautta Ylä-Savon alueelle ohjautui EU-rahaa ja valtion rahaa yli 5 miljoonaa euroa 7 vuoden aikana.
  Itse asiassa Hartikainen sanoi, että metsästysmatkailu voisi hyödyntää koko laajaa maaseutua, ei vain Lahnasia. Niin Lahnasten uhkana, kuin koko Kiuruveden uhkana, on väen väheneminen, vaikka kylillä onkin vielä vireää toimintaa. Esimerkiksi Lahnasten kylä sai uutta pontta, kun vanha koulu kunnostettiin kyläntaloksi muutamia vuosia sitten. Mäkipirtti on ahkerassa käytössä miltei joka päivä.
   Myös Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbelius näki mahdollisuuksia sivukylillä, paljonkin. Yrittäjien tavoitteena on luoda uskoa ja kannustaa kyliä yrittäjyyteen, että Kiuruvesi pysyy elävänä.
Keskustelussa tuli esiin, että esimerkiksi Lahnasilla on monenlaista yrittäjyyttä, muun muassa turve- ja soraurakointia, kampaamo, puhumattakaan suurista maatiloista. Kaupunki on satsannut laajakaistaan, mikä mahdollistaa myös etätyön.
   Kiuruveden yrittäjät on käynyt aikaisemmin kuulemassa rytkyläisiä, kyläkierros jatkuu tulevaisuudessa niin, että mahdollisimman monella kylällä tullaan järjestämään kuulemistilaisuus.
Kiuruveden Yrittäjissä on 162 jäsentä, yrittäjiä Kiuruvedellä on kuutisensataa.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla