Maanantai 22.10.2018 Nimipäivät: Anja, Anita, Anniina ja Anitta
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Syli on lapsen oikeus

Miia Kaartinen puhui naistenpäivän tilaisuudessa Kiurusalissa.
Miia Kaartinen puhui naistenpäivän tilaisuudessa Kiurusalissa.

11.03.2015 Anu Laitinen

LÄHES TULKOON jokainen vanhempi tietää, miltä tuntuu, kun lapsi saa itkupotkuraivarin kaupassa. Usein ensimmäinen tunne on häpeä. Mietitään, että vain meidän lapsi tekee tämän. Lasten psykiatrian erikoislääkäri Miia Kaartinen muistuttaa, että kyseessä ei ole ainutkertainen tapahtuma. Asian voi nähdä toisinkin.
  - Oma lapseni hermostui kaupassa, kun ehdin punnita banaanit. Hän lähti topakasti kulkemaan pitkin kaupan käytäviä ja siellä kuljimme peräkanaa jonkin tovin. Asiaa voi ajatella toisestakin näkökulmasta kuin häpeä tai oma hermostuminen. Mietin, että onpa siinä topakka tyttö. Hän tietää mitä haluaa ja osaa näyttää sen.
   Kaartinen muistuttaa, että lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen, vaan aikuisen tulee miettiä, mitä lapselta voi odottaa? Onko hänelle opetettu, miten käyttäydytään tilanteessa ja onko lapsella ikäänsä nähden vielä resursseja oppimiseen. Aikuisen tehtävä on opettaa lapselle rajat ottaen lapsen ikä huomioon.
  - Ei lapsi tiedä, mitä häneltä odotetaan, jos vain sanotaan, että käyttäydy,  ja jos hänelle ei ole opetettu mitä se tarkoittaa ja miten käyttäydytään.
   Myöskään jatkuva kieltojen ympäristö ei tue lapsen kehitystä. Kaartisen mukaan käskevä ja ehdotonta tottelemista vaativa kasvatus lisää usein uhmakkuutta, käytösongelmia tai vetäytyneisyyttä ja alisuorittamista. Kaartinen on myös ehdoton rankaisun suhteen. Mikään satuttaminen tai sillä uhkailu ei tue lapsen kasvua. Vanhempien tulee opettaa lapselle, että oma keho on arvokas  ja sitä ei saa kukaan vahingoittaa.
  - Rankaisun ja käskyjen sijaan voidaan käyttää positiivista vahvistamista sekä ohjeistamista. Lapselle kerrotaan, mikä on toivottua ja mikä ei ja häntä palkitaan toivotusta käyttäytymisestä.
Positiivinen vahvistaminen jää usealta vanhemmalta tekemättä.


RAKKAUTTA ja välittämistä ei voi korvata millään. Kaartinen korostaa, että syli on lapsen oikeus, ei palkkio. Lapsen tulisi päästä syliin aina, kun hän haluaa. Myös silloin, kun lapsi on vihainen.
  - Jokaisella vauvalla pitäisi olla syntymästään lähtien henkilö, joka ajattelee, että hän on ihana. Henkilö, joka rakastaa niin, että halkeaa.
 

KAARTINEN otti luennollaan esiin myös valitettavan ilmiön suomalaisessa kulttuurissa. Suomi on itsenäisyyden maa. Yhteiskunnan arvomaailma suosii itsenäistä selviytyjää. Kuitenkin Suomessa kirjataan vuosittain keskimäärin 17 alaikäisen itsemurhaa ja jopa joka viides lapsi ja nuori kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä. Luvut ovat hätkähdyttäviä, eivätkä suinkaan imartelevia. Suomessa on paljon turvatonta,välttelevää kiintymyssuhdetta. Mikä sinänsä ei ole patologinen, mutta voi ohjata ihmisiä lapsuudenkin  jälkeen selviytymään yksin asioistaan ja välttämään avun pyytämistä. Kasvatuskulttuuri on tukenut asiallisuutta, vierastanut itsensä korostamista sekä tunteenpurkauksia. Kielteisiä tunteita ei ole ollut hyvä näyttää. Itsenäisyys on ollut korostunutta.
  Stressin sietokyky sekä lapsen kiintymyssuhde ja vuorovaikutussuhde vanhempiin ovat osatekijöinä kykyyn selviytyä tulevaisuuden haasteista. Lapsen kiintymyssuhde vanhempiin alkaa kehittyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, noin muutaman kuukauden ikäisestä lähtien. Lapsi tottuu äidin ja isän ääneen jo sikiövaiheessa. Aikuiselle kiintymyssuhde vauvaan muodostuu jo raskausvaiheessa.
  - On tärkeää muistaa, että vauva heijastaa myös sitä, mitä me hänelle opetamme. Vanhempien rooli on mahdottoman tärkeä siinä, minkälaiset eväät lapsi elämälleen saa, Kaartinen kertoo.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla