Maanantai 16.7.2018 Nimipäivät: Reino ja Reinhold
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Järvikalalla riittäisi kysyntää

Hankevastaava Henri Huttunen ja Järvifisun Pekka Jauhiainen katsastavat, mitä Pielavesi antoi. Saaliksi tuli muikkua, kuhaa ja ahventa.
Hankevastaava Henri Huttunen ja Järvifisun Pekka Jauhiainen katsastavat, mitä Pielavesi antoi. Saaliksi tuli muikkua, kuhaa ja ahventa.

08.07.2015 Jaana Selander

JÄRVIFISUY  Ay:n omistajat Pekka Jauhiainen ja Arja Luttinen ovat tulleet juuri kalasta Pielavedeltä. Saaliina on muikkua, ahventa ja kuhaa. Kalat menevät laitoskeittiöihin  Pohjois-Savon alueelle, ravintoloille ja suoramyyntiin. Julkinen ruokahuolto ostaisi järvikalaa ja kalajalosteista enemmänkin, jos niitä olisi tarjolla.
 

KYSYNNÄN  ja tarjonnan haasteeseen tulee paneutumaan seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana restonomi Henri Huttunen. Hän aloitti kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n elintarviketiimissä viime keskiviikkona. Huttusen  erityisvastuualueena on kalatalouden kehittäminen. Huttusen tukikohta on Kiuruveden kaupungintalossa.
  Valtaosa Huttusen työpanoksesta kohdistuu SavoGrow Oy:n hallinnoimaan Hyvinvointia Elintarvikkeista -hankkeeseen, joka luotsaa yrityksiä hyödyntämään tutkimusta ja savolaista alkutuotantoa terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä. Hankekumppaneina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Navitas Kehitys Oy. Hanke toimii läheisessä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen soveltamisessa ja tuotekehityksessä.
   Huttusen päämääränä on siis saada nykyistä enemmän järvikalaa julkiseen ruokahuoltoon. Selvitettäväksi tulee muun muassa, kuinka paljon, missä muodossa ja millä hinnalla keittiöihin kalaa ollaan valmiita ostamaan.  Etsinnässä ovat myös kalastajat sekä kalanjalostajat. Tarvittaessa kalastajia ja kalanjalostajia on koulutettava.
  Paineita hankkeelle asettaa ensi vuoden alusta voimaan astuva kalastuslaki, joka estää tavallista kalastajaa myymästä kalaa eteenpäin, ellei hänellä ole kaupallisen kalastajan statusta.
Alustavien tiedustelujen perusteella kysyntää suomalaiselle kalalle tuntuisi olevan. Ongelmana on, että kalastajaa pelkkä järvikalanpyynti ei välttämättä työllistä kokovuotisesti, sillä esimerkiksi haukea, josta tehdään massaa pihveihin ja pyöryköihin, pyydetään vain muutamia viikkoja keväällä ja syksyllä.

JÄRVIFISUN kalat menevät pääsääntöisesti julkiselle puolelle, muun muassa Vieremän ja Kiuruveden kouluihin sekä Siilinjärvelle. Lisäksi kalaa ostavat alueen ravintolat ja Leivosessa on suoramyynti perjantaisin. Iskelmäviikon aikaan kalaa ja kalajalosteita myydään karavaanareille ja Leivosesta suoraan.
  – Olemme myyneet jo useampana vuonna Iskelmäviikon vieraille kalatuotteitamme, monet  ihmettelevät, että Kiuruvedellä on näin hienosti kalaa ja kalajalosteita tarjolla keskellä taajamaa, se ei ole itsestään selvää kaikissa kunnissa, Jauhiainen sanoo.
  Yhtä ihmeissään ovat olleet myös eri kaupunkien ruokahuollosta vastaavat henkilöt, jotka ovat vierailleet Kiuruveden kaupungin ruokahuollossa sekä Järvifisussa tutustumassa yrityksen  ja kaupungin yhteistoimintaan. Julkiselle puolelle Järvifisu myy vuosittain tuhansia kiloja järvikalaa.
   – He ovat kummastelleet, että Kiuruvedellä syötetään kuhafileetä koululaisille. Kuhaa pidetään yleisesti kalliina kalana.
   Kiuruveden kaupungin keittiöissä  järvikalaa erimuodoissaan on hyödynnetty 1990-luvulta lähtien, muun muassa haukimassalle on laadittu reseptiikkaa.
   Jauhiainen sanoo, että Järvifisun toimintaideologiana on laatu ja toimitusvarmuus.
  – Haasteena on se, että järveen ei kaloja myydä. Koskaan ei voi tietää etukäteen, mitä pyydyksistä nousee ja kuinka paljon. Siksi emme lähde tässä vaiheessa vuotta enää tekemään uusien julkisten keittiöiden kanssa sopimuksia suurista kalatoimituksista vaikkapa syksystä alkaen. Pelivaraa jää niukasti, Jauhiainen toteaa.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla