Torstai 19.7.2018 Nimipäivät: Saara, Sari, Salli, Salla, Sara ja Sally
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Talibaneja pakoon Kiuruvedelle

Afganistanista lähtöisin oleva Mohammad Qasim viihtyy hyvin Kiuruvedellä, hän ryhtyi paikkakunnalla yrittäjäksi.
Afganistanista lähtöisin oleva Mohammad Qasim viihtyy hyvin Kiuruvedellä, hän ryhtyi paikkakunnalla yrittäjäksi.

09.09.2015 Jaana Selander, Tiina Kilvensalmi, Anu Laitin

Talibaneja pakoon Kiuruvedelle

BLUE Sky Kebab & Pizzerian yrittäjä Mohammad Qasim on tyytyväinen elämäänsä Kiuruvedellä, sillä täällä ei tarvitse pelätä.
  – Soomessa (Suomessa) ja Kiuruvedellä rauha maassa. Afganistanissa hoono (huono) tela (tilanne), Qasim sanoo.

PIZZERIA- JA KEBABYRITTÄJÄ Qasim pakeni kotimaastaan Afganistanista kohti tuntematonta vuonna 2009. Elämä kävi mahdottomaksi 18-vuotiaalle nuorelle miehelle maassa, jossa eletään talebanien komennon alla. Talebanit tulkitsevat ja toteuttavat islamin lakia jyrkästi. Neljä vuosikymmentä sodasta kärsineen maan infrastruktuuri on raunioina, terveydenhuolto ei toimi, puhumattakaan koulutuksesta. Yli kolmannes on työttömänä ja huomattava osa on riippuvaisia kansainvälisestä ruoka-avusta.
  Qasim eli Afganistanissa käytännöllisesti katsoen vuorilla, paimensi lehmiä. Hän ei osannut kirjoittaa, eikä lukea. Qasimin isä kuoli ja myöhemmin äiti ja äidin veli, jonka luona Qasim silloin tällöin majaili. Maahan jäi sisar neljän lapsensa kanssa.
Qasim tuli Suomeen Venäjän ja Liettuan kautta. Hän sai tukea pakomatkaansa äidin veljeltä. Suomi oli kohteena, koska Qasim oli saanut kuulla ”Finlandian” olevan kaikin puolin hyvä maa.
  Matka Afganistanista Suomeen oli vaikea.
– Minulle sanottiin, että tuossa on tie, kävele sitä. En tiennyt yhtään, mihin tie johtaa, Qasim kuvailee.

ENSIN Qasim tuli Kotkaan vastaanottokeskukseen kuukaudeksi, sieltä hän siirtyi Kajaanin vastaanottokeskukseen, jossa oli vuoden verran. Siellä syntyi ajatus hakea Raaheen opiskelemaan ravintolakokiksi. Nyt hän suorittaa viimeisiä kokin opintojaan Ylä-Savon ammattiopistossa.
  – Minulla ei ollut mitään koulutusta, kun tulin Suomeen. Sanoin heti maahanmuuttoviranomaisille, että haluan opiskella ja tehdä töitä, oppia kielen, Qasim selittää ja lisää, että nyt hän osaa lukea ja jonkin verran kirjoittaakin suomen kieltä.
  Myöhemmin Qasim tutustui Iisalmessa Blue Skyn edellisiin omistajiin, jotka olivat lähtöisin Turkmenistanista. 
  – Kaveri opiskeli Raahessa tarjoilijaksi, hänen kanssaan ostimme tämän paikan. Avajaisia vietettiin 14. päivänä syyskuuta 2012. Nykyisin omistan paikan yksin.
Qasim on ollut tyytyväinen yrittäjäksi ryhtymiseen, vaikka aluksi riskinotto jännitti, sillä hän remontoi huoneistoa ja osti koneita ja laitteita.
  – Mutta asiakasmäärät ovat koko ajan lisääntyneet. Siitä olen hyvin iloinen.
Qasim sanoo tekevänsä ruokaa pieteetillä, hän satsaa laatuun ja siihen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Paikka on saanut asiakkailta kiitosta myös siisteydestä.

KIURUVETINEN Johanna Kainulainen miettii hetken, mitä vastata kysymykseen: Pitäisikö Kiuruvedelle vastaanottaa pakolaisia?
  – Kiuruvedelle voisi tulla pakolaisia jonkin verran. Ei suuria määriä, koska tämä on pieni paikkakunta. Muutamaa perhettä pystyttäisiin auttamaan ja tarjoamaan  heille hyvää palvelua. Pakolaisten vastaanottaminen pitää mitoittaa oikein. Jos heitä tulee pienelle paikkakunnalle paljon, alkaa helposti esiintyä kielteisyyttä, Kainulainen pohtii.
  Kainulainen on ammatiltaan lähihoitaja ja opiskelee tällä hetkellä sosionomiksi. Työelämään hän palaa ensi vuonna.

KIURUVEDEN kaupunki ei ole vielä ottanut kantaa pakolaisasiaan tai heidän majoittamiseen. Kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Tikkanen (kesk) arveli, että keskustelua aiheesta käydään epävirallisesti kokousten yhteydessä, mutta toistaiseksi asiaa ei ole otettu virallisesti esityslistalle.
  – Kiuruvedellä ei ole asiasta vielä käyty keskustelua luottamushenkilöiden kesken. Kaupungilla ei siis ole virallista kantaa, Sari Tikkanen kertoo.
  Kiuruveden kaupunki on vuonna 2012 tehnyt kielteisen päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

OLISIKO Kiuruvesi valmis sijoittamaan pakolaisia hätätilassa? Voisiko Kiuruvedelle sijoittaa vastaanottokeskusta?
– Kaupungilla ei ole linjausta asian suhteen vielä, joten otan kantaa vain ja ainoastaan omana itsenäni. Tälläkin asialla on puolensa ja puolensa ja joka tapauksessa asiaa kannattaa mielestäni yhdessä pohtia. Itse en suhtaudu asiaan varauksettomasti, mutta inhimillinen hätä on aina inhimillinen hätä, Tikkanen sanoo.

KIURUVEDEN seurakunnassa ollaan valmiita lähtemään mukaan yhteisiin hankkeisiin koskien turvapaikanhakijoita.
  – Emme ole keskustelleet vielä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa, mutta olemme juonessa mukana. Kiuruveden kaupunginjohtajan kannattaisi kutsua koolle luottamushenkilöitä, järjestöjä ja muita tahoja. Koko Pohjois-Savossa pitäisi ruveta varautumaan turvapaikanhakijoihin. Tiloja varmasti löytyy, sanoo Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Risto Pentikäinen.
  Seurakunnan leirikeskus Hyvölänniemen mökit eivät sovellu ympärivuotiseen käyttöön, mutta päärakennuksessa on neljä majoitushuonetta.
  – Satojen ihmisten vastaanottokeskukseen seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia, mutta väliaikaista hätämajoitusta voitaisiin tarjota. Kaupungilta löytynee tyhjiä tiloja ja voisiko turvapaikanhakijoita sijoittaa Iisalmessa Koljonvirran sairaalan tyhjiin tiloihin, kysyy Pentikäinen.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla