Sunnuntai 21.1.2018 Nimipäivät: Aune, Oona, Auni, Agnes ja Agneta
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Maatalous on mennyt säästötalkoiksi

– Työ tahtoo olla meillä harrastus. Vapaa-ajallakin hoitaa tilan asioita. Maatilalla kun eivät tule valmiiksi ja ne eivät tekemällä lopu kesken, sanovat veljekset Pasi ja Pertti Siponen.
– Työ tahtoo olla meillä harrastus. Vapaa-ajallakin hoitaa tilan asioita. Maatilalla kun eivät tule valmiiksi ja ne eivät tekemällä lopu kesken, sanovat veljekset Pasi ja Pertti Siponen.

21.10.2015 Tiina Kilvensalmi

PERTTI ja Pasi Siposen tilalla uskotaan maatalouteen, vaikka nyt eletään vaikeita aikoja. Uusimpana huolenaiheena ovat sosiaali- ja terveysministeriön esittämät lomitusleikkaukset.

VELJEKSET Pertti ja Pasi Siponen ovat isäntinä Heinäahon tilalla Honkarannassa. Kiurujärven rantatörmille levittäytyvällä tilalla mennään eteenpäin tasaisella tahdilla. Vaikka tänä vuonna viljelijöitä on koeteltu maidonhinnan laskulla, Venäjän asettamilla pakotteilla ja nyt lomitusleikkauksilla, ei Heinäahossa eletä kriisiaikoja.
  – Ykskaks hirveiksi säästötalkoiksi mennyt tämä maatalous. Meidän tilaan asiat eivät vielä niin vaikuta. Tuottajahinnat ovat pudonneet ja toki meidänkin tulot ovat pienentyneet, sehän on kiistaton tosiasia, sanoo Pasi Siponen.
  Siposet ovat työskennelleet kotitilallaan yli 30 vuotta. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1992.
  – Tämä on meille enemmän kuin kutsumusammatti. Vuodessa tehdään molemmat töitä 340 päivänä, niin ei siinä paljon muuhun jää aikaa, Pertti Siponen kertoo.
  Heinäahon navetassa on lypsäviä nelisenkymmentä ja nuorta karjaa kolmisenkymmentä. Peltopinta-alaa on noin 70 hehtaaria ja metsää 140 hehtaaria. Siposten tilalla ei ole velkaa, mutta he tietävät, että monella tilalla asiat ovat toisin.
– Nuoret isännät ovat tehneet isoja investointeja. Miljoonanavetoissa ollaan ihan eri asemassa.

VUOSIKYMMENTEN kuluessa maatalous on muuttunut valtavasti.
  – Vanhempiemme viljellessä ei eletty globaalia aikaa. Nyt meihin vaikuttaa niin paljon myös ympäröivä maailma, Pertti Siponen pohtii.
  Heinäahon karjan pitkäikäisin lehmä, Janita, palkittiin vastikään Eero ja Brita Remeksen kiertopalkinnolla, joka luovutetaan vuosittain runsastuottoisimmalle kiuruvetiselle lehmälle. Janita kerkesi tuottaa maitoa viime vuoden loppuun mennessä 155 581 kiloa. Janita menehtyi tammikuussa ollessaan yli 19-vuotias. Se on lehmän iässä paljon. Janita palkittiin myös vuosina  2014 ja 2010. Jälkeläisiä Janitalla on 17.

SIPOSEN veljekset saavat elantonsa maitotilaltaan. Heillä ei ole ollut tarvetta kasvattaa tilakokoa.
 – Navetta on peruskorjattu. Lypsävien määrää on lisätty tusinasta siihen neljäänkymmeneen ja peltopinta-alaa on kasvatettu, Siposet kertovat.
 Siposten tilalle on myös jatkaja. Pertin poika Marko Siponen tekee tilalla konetöitä ja lomittaa.
 – Marko varmasti jatkaa tilaa, mutta mikä on tuotantosuunta, se on vielä auki. Hän työskentelee lomittajana. Lomittajan työssä saa vinkkiä omankin tilan hoitamiseen, Pertti kertoo.

TÄLLÄ hetkellä maataloudessa on käyty kiivasta keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön esittämästä uudesta lomituspalvelulaista. Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää oltiin leikkaamassa kovalla kädellä.
 Siposet käyttävät vuosilomapäivänsä, jolloin tilalla tarvitaan lomittajaa. Sijaisapua he eivät ole tarvinneet.
  – Erittäin pahalta kuulostavat leikkaukset. Nuoret eivät hakeudu enää maatalouden pariin, niiltä lopahtaa into. Nythän tuo näyttää, että kaikki säilyisi ennallaan ja säästöjä tulee jo muutenkin luonnollista kautta. Ikää kun on tullut lisää, tarvitsee myös lomaa. Vuodessa on lomaa 26 päivää, pitää sen verran hengähtää. Ei lomia voi enää leikata. Jos tuonkin vertaiset lomat vievät, jatkavatko ihmiset enää tällä alalla, kysyy Pertti Siponen.
Siposet eivät kerkeä paljoa harrastamaan. Puutarhanhoito on yksi asia, joka tehdään, jos töiltä keretään.
 – Työ tahtoo olla meillä harrastus. Vapaa-ajallakin hoitaa tilan asioita. Maatilalla kun eivät tule valmiiksi ja ne eivät tekemällä lopu kesken.

SIPOSTEN mielestä Kiuruvedellä pitää panostaa edelleen vahvaan maatalouteen.
– Maatalous ei yksinomaan ole hirveän isoja robottinavettoja. Monen näköisillä ja kokoisilla tiloilla pystytään tuottamaan kannattavasti. Myös suuret porukan navetat ovat hyviä ratkaisuja, jos hyvä porukka vain löytyy, Pertti sanoo.

YLÄ-SAVON MTK-yhdistykset olivat tyrmistyneitä sosiaali- ja terveysministeriön esittämistä säästöistä maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmään. MTK-yhdistykset toimittivat lausuntonsa ministeriöön viime viikolla. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti mittavia lomitusleikkauksia. Hallituksen tavoite on säästää lomituspalveluista 20 miljoonaa euroa, 190 miljoonasta 170 miljoonaan euroon.
 –  Jos leikkaukset toteutuisivat, ne koskettaisivat kaikkia Ylä-Savon kuntia kovalla kädellä. Samaan aikaan tiloilla eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja. Lomat ovat olleet ainut henkireikä. Miten käy, jos sekin viedään? Onko tämä viimeinen niitti pistää pillit pussiin, kysyy Ylä-Savon lomituspalveluiden lomitustyön päällikkö Raija Martikainen.
– Näin mittavia leikkauksia ei välttämättä tarvita, koska näyttää siltä, että säästöjä syntyy muutenkin. Nyt esitys on lausuntokierroksella. Paperillahan 20 miljoonan säästöt voi näyttää helpolta, mutta näin isoille muutoksille tarvittaisiin lisäaikaa, Martikainen painottaa.
  Ylä-Savon lomituspalvelut työllistävät 185 vakituista ja määräaikaista lomittajaa sekä ostopalveluyrittäjiä. Kiuruvetisiä vakituisia lomittajia on 57.
  Kiuruvetinen Pentti Saharinen on tehnyt lomittajan työtä kohta 24 vuotta. Hän työskentelee pääsääntöisesti robottitiloilla.
  – Maatalousyrittäjien jaksaminen alkaa varmasti olla tapissa, säästöillä mentäisiin jo kipurajojen yli. Tämän kesän jälkeen on kyllä huomannut viljelijöiden väsymyksen, sanoo Saharinen.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla