Torstai 21.6.2018 Nimipäivät: Ahti, Ahto, Ingemar, Ingmar ja Inge
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Tasoristeyksessä vaaran vyöhykkeellä

Saapuminen Hallaperän tasoristeykseen tapahtuu ylös viettävän ja jyrkän mutkan kautta. Tiekin on varsin kapea tällä kohtaa.
Saapuminen Hallaperän tasoristeykseen tapahtuu ylös viettävän ja jyrkän mutkan kautta. Tiekin on varsin kapea tällä kohtaa.

30.12.2015 Aku Laatikainen

HALLAPERÄN  ja Niskalanniemen tasoristeys on vaarallinen etenkin isommille kulkuneuvoille. Maanviljelijät toivovat, että turvallisuutta parannettaisiin.
 

MAANVILJELIJÄT Arto Lonkila ja Sami Heinonen ovat huolestuneita. Heidän tiluksiaan halkoo vilkas rautatie, joka on ylitettävä säännöllisesti Hallaperän ja Niskalanniemen tasoristeysten kohdalta.
  – Molemmat ovat vaarallisia paikkoja. Meitä pelottaa, että milloin sattuu ihmisvahinkoja. Esimerkiksi viime kesänä Niskalanniemessä juna ja peräkärryä vetänyt traktori törmäsivät toisiinsa. Kärry lensi ojaan, mutta pahempaankin oli aineksia, Heinonen kertoo.
 

PÄÄASIALLISENA syynä heikkoon turvallisuuteen miehet pitävät junien liian suurta nopeutta, joka on 120 kilometriä tunnissa. Heinonen ja Lonkila toivovat, että nopeutta alennettaisiin 90:een tai mieluiten vielä alemmaksikin.
  – Henkilöautot ehtivät jotenkuten turvallisesti radan yli, mutta pidempien ja raskaampien ajoneuvoyhdistelmien kanssa on hankaluuksia.
  – Tilanne on ikävä ympäri vuoden, mutta talven liukkailla se korostuu entisestään. Junat ovat näkemäalueella vain kahdeksan sekuntia nykyisillä nopeuksilla.
Miesten mukaan tieliikenne on runsasta sekä Hallaperässä että Niskalanniemessä. Traktoreiden ohella alueella liikkuu muun muassa rekkoja ja hevoskuljetuksia.
 

TASORISTEYSTEN turvallisuutta on tutkinut VTT vuonna 2005. Tällöin havaittiin, että näkemät tulisi raivata välittömästi sekä kunnostaa odotustasanteet, uusia kansi ja siirtää tasoristeysmerkkejä.
  – Näkemien raivausta on tehty ja se on hoidettu hyvin. Tosin ainahan tässäkin kohtaa voisi parantaa. Näkemien pitäisi olla yli 700 metriä, ja nyt ne ovat päälle 200 metriä, Lonkila ja Heinonen pohtivat.
  – Muut mainitut uudistukset ovat kokonaan tekemättä. Puomeja ja valojakin on suunniteltu, mutta raha on esteenä.
  Lisäksi VTT ehdotti taannoin kuorma- ja linja-autojen sekä ajoneuvoyhdistelmien ajokieltoa, joka tosin voitaisiin välttää alentamalla junien nopeutta 90 kilometriin tunnissa.
  – Raskaan liikenteen ajokielto haittaisi pahasti esimerkiksi meidän elinkeinojamme. Niinpä ratkaisuna voisi olla junien nopeuksien alentaminen.
  Myös tasoristeysten siirtämisestä on ollut puhetta. Nykyiset liikennejärjestelyt on suunniteltu höyryveturien ja hevoskärryjen aikaan. Nopeudet ja kulkuneuvojen massat ovat kasvaneet niistä ajoista melkoisesti.
  – Kehitys on tapahtunut vähitellen, joten olemme salakavalasti tulleet nykyiseen tilanteeseen. Kyllähän siirto parantaisi näkemiä ja tien linjaustakin suorempaan. Mutta jälleen tullaan rahakysymykseen.

VUONNA 1995 kiskot hitsattiin yhteen, mutta tämä aiheutti puolestaan sen, että junien nopeuksia pystyttiin kasvattamaan nykyiseen 120:een.
  – Nopeuksia ei voi VR:n mukaan pudottaa, sillä tällöin junat eivät ehtisi ajoissa määränpäihinsä. Niinpä rahan puutteen lisäksi vaivaa myös ajanpuute, miehet harmittelevat.
  Heinonen ja Lonkila ovat mm. opetelleet junien aikatauluja ja sanovat tulevansa toimeen nykyisessä tilanteessa, mutta asiat voisivat olla paremminkin.
  – On ikävää, että esimerkiksi lieteajo pitää joskus keskeyttää tiettyyn kellonaikaan ja oma normaali työnteko häiriintyy.
  – Kyllä junaliikenne saa meidän puolesta jatkua, mutta sen pitäisi tapahtua nykyistä turvallisemmin. On ikävää, kun ihmiset joutuvat elämään pelossa.
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla