Tiistai 23.10.2018 Nimipäivät: Severi, Severin ja Sören
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Puutavaraterminaalia kehitetään

Raakapuuterminaalissa on toimintaa joka päivä. Kuljetusyritykset tuovat rekka-autoilla puun kuormausasemalle, metsäyhtiöt hoitavat puun lastauksen ja kuormauksen, VR Transport kuljettaa puun junavaunuissa ja Liikennevirasto hallinnoi aluetta.
Raakapuuterminaalissa on toimintaa joka päivä. Kuljetusyritykset tuovat rekka-autoilla puun kuormausasemalle, metsäyhtiöt hoitavat puun lastauksen ja kuormauksen, VR Transport kuljettaa puun junavaunuissa ja Liikennevirasto hallinnoi aluetta.

23.03.2016 Jaana Selander

KIURUVESI on saanut valtiolta 1,4 miljoonaa euroa raakapuuterminaalin kehittämiseen. Kyse on niin sanottusta korjausvelkarahasta. Tuolla summalla parannetaan muun muassa ratarakenteiden asentoa niin, että pitkien, 24 vaunua käsittävien kokojunien lastaus aseman alueella käy tehokkaasti.

RAAKAPUUTERNMINAALIN kehittämiseen liittyen Kiuruvedellä vierailivat viime viikolla projektipäällikkö Antti Koski Liikennevirastosta ja Ramboll Oy:n maankäyttöisännöitsijä Kimmo Tiainen. He neuvottelivat kaupungin teknisen palvelukeskuksen edustajien kanssa muun muassa maankäytöstä.
Raakapuuterminaalin kehittäminen on ollut Kiuruveden kaupungin ja Liikenneviraston valmistelussa jo pitkään, nyt siihen saatiin rahoitus.
   Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka iloitsee, että hanke mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen raakapuuterminaalitoimintoihin sekä kuljetuksiin.
Kaupungin ei tarvitse laittaa hankkeeseen omaa rahaa muutoin kuin korkeintaan mahdollisessa maanlunastuksessa.

KIURUVEDELLÄ raakapuuta liikkuu terminaalin kautta yli 300 000 kuutiota vuosittain, se tarkoittaa 30 rekkakuormaa päivässä ja yhtä täysjunaa, johon mahtuu 1 500 kuutiota puuta.
Kiuruvedeltä lähtee liikkeelle yksi juna joka  arkipäivä, toimintaa raakapuuterminaalissa on joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa.
  Tavoitteena on laajentaa aluetta niin, että terminaalissa kyetään käsittelemään noin 400 000– 500 000 kuutiota puuta.
   – Kiuruvedellä raiteisto on loppu. Ongelmana on myös alueen pienuus. Viime kesänä keskusteltiin, olisiko alueelta mahdollista ottaa käyttöön kaupungin maita ja yksityisten maita niin, että kaupunki ostaa maata ja vuokraa sen Liikennevirastolle. Asema-alueen muut elinkeinotoiminnot rajoittavat terminaalin laajentamista siinä laajuudessa kuin olisi tahtotila. Mahdollinen on tietenkin myös jokin muu lastaus- ja kuormausalue, hahmottaa Tiainen.
  Kokojunan eli 24–25 vaunun juna edellyttää 550 metrin kuormausraidepituutta.
Kokojunat vähentävät vaunutarvetta ja tehostavat toimintaa, kokojunia voidaan ottaa vastaan useimmilla sellu- ja paperitehtailla.
  Selvitettäväksi tulee niin ikään terminaalialueen kuivatus, jossa sadevedet ovat olleet ongelma. Pahimmillaan rekkojen on hankalaa tuoda puuta junaan siirrettäväksi, kun maa on pehmeä.
Liikenneviraston ajatuksena on niin ikään uusia ratarakenteita ja vaihtaa päällysrakenteet sekä pölkyt ja kiskot.
  Liikennevirastossa toivotaan, että Kiuruveden raakapuuterminaalissa päästäisiin syksyllä töihin ja työt saataisiin toteutettua jo tämän vuoden puolella.
 

ITÄ-SUOMEN kolme maakuntaa, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, tuottavat 30 prosenttia koko maan metsäteollisuuden raaka-aineesta.
  Kaikkiaan alueen metsistä lähtee kuljetukseen noin 15 miljoonaa kuutiota eli 12 noin 12 miljoonaa tonnia raakapuuta vuosittain.
  Itä-Suomessa on runsaat 30 raakapuun kuormausaluetta. Kiuruveden terminaali on kuormauspalveluun perustuva terminaali.
   Liikennöitsijä VR Transpointhoitaa tyhjien vaunujen viennin kuormauspaikalle ja kuormattujen vaunujen noudon.

LIIKENNEVIRASTO on vuonna 2012 ottanut kaikki kuormausalueet hallintaansa. Aiemmin VR Transpoint hoiti aluetta.
  Liikennevirasto sopii metsäyhtiöiden kanssa kuormausalueiden käytöstä, hoidosta ja parantamisesta, käyttäjät maksavat kustannukset. Metsäyhtiöt hoitavat puun kuormauksen ja lastauksen.

NIVAN kiertoliittymän ja Rantakylä–Kotajoki -valaistuksen suunnittelu käynnistyy. Kaupungin osuus kustannuksista on 20 000 euroa. 
  Lisämääräraha viedään valtuuston hyväksyttäväksi joulukuun 2016 kokoukseen.
Valtatie 27 Nivan kiertoliittymä on kaupungin tärkein liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantava hanke. Muun muassa raskas puutavaraliikenne tulee raakapuuterminaalitoimintojen myötä lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä.
  Kiuruvesi on sopinut tie- ja rennussuunnittelun laatimisesta Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Suunnitelma maksaa noin 80 000 euroa.
  Tavoitteena on, että kiertoliittymän ja valaistuksen rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuonna. Kokonaiskustannus on noin 800 000 euroa. Kaupungin osuus kokonaiskustannuksista on noin 160 000 euroa.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla