Tiistai 14.8.2018 Nimipäivät: Onerva, Kanerva ja Svea
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Muistisairaille 1450 euron lahjoitus

Seppo Hirvimäki lukee isänsä Ville Mykkäsen päiväkirjoja äidilleen Katri Mykkäselle. Ville Mykkäsen muistoraha lahjoitettiin kiuruvetisille muistisairaille ja heidän omaisille.
Seppo Hirvimäki lukee isänsä Ville Mykkäsen päiväkirjoja äidilleen Katri Mykkäselle. Ville Mykkäsen muistoraha lahjoitettiin kiuruvetisille muistisairaille ja heidän omaisille.

06.07.2016 Tiina Kilvensalmi

OMAISET lahjoittivat Ville Mykkäsen muistorahan kiuruvetisille muistisairaille ja heidän omaisille. 1450 euron lahjoituksella tarjotaan elämyksiä muistisairaille. Ensimmäisenä he pääsevät nauttimaan kesäteatterista.

 

POHJOIS-SAVON Muisti -yhdistys sai 1450 euron lahjoituksen. Lahjoitus on osoitettu Kiuruveden muistisairaiden ja heidän omaisten hyväksi. Lahjoituksen tekivät edesmenneen Ville Mykkäsen omaiset.
  – Emme halunneet kukkien paljoutta haudalle, vaan ajattelimme lahjoittaa muistorahan hyväntekeväisyyteen. Isäni oli muistisairas ja ahkera kesäteattereissa kävijä. Niinpä kohdensimme varat muistisairaille ja heidän omaisille, kertoo Seppo Hirvimäki.
Ensimmäinen elämys muistisairaille ja heidän omaisille on pääsy ilmaiseksi Mummo-näytelmään kesäteatteriin sunnuntaina 31.7. Väliajalla heille tarjotaan myös kahvit.
– Joka kesä käytiin Villen kanssa kesäteatterissa naapurikunnissakin. Nytkin olisi varmasti menty yhdessä, kertoo Villen leski Katri Mykkänen.
– Olemme todella kiitollisia lahjoituksesta. Meidän toimintaamme pyöritetään Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ja vapaaehtoisten voimin. Toivomme, että muistisairaat ja omaiset ideoisivat mitä kaikkea rahalla voitaisiin tehdä. Yksi mahdollisuus olisi vapaaehtoisten pyörittämä muistikahvila, joka kokoontuisi esimerkiksi kerran kuussa, kertoo vertaistoiminnan ohjaaja Kati Åhman.
Muistisairaat ja omaiset voivat ilmoittautua teatteriin Åhmanille 10. heinäkuuta saakka. Myös vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä häneen.

KIURUVEDEN muistisairaiden ja heidän läheisten vertaisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Virranrannassa. Kiuruvedellä on myös oma muistihoitaja, Anna-Maija Kärkkäinen.
– Kerhossa kahvitellaan, keskustellaan, lauletaan ja kerrotaan mitä mielenpäällä on. Ryhmä on vertaistukea parhaimmillaan niin sairastuneelle kuin omaisellekin, Åhman kertoo.
Yhdistys tekee oppilasyhteistyötä Ylä-Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Syksyllä kymmenen opiskelijaa aloittaa työnsä muistisairaiden perheissä. Tällä hetkellä kiuruvetinen lähihoitajaopiskelija Mirva Aaltokoski tukee yhtä perhettä.
– Palaute on ollut hienoa. Perhetyön jakso on tukenut muistisairasta ja hänen omaisen  kotona jaksamista. Opiskelija osallistui myös kevään vertaisryhmään ja tulee syksyllä mukaan vertaistoiminnanohjaajan kaveriksi, Åhman iloitsee.

VILLE MYKKÄSEN leski Katri Mykkänen, ei häpeillyt miehensä muistisairautta.
– Eihän siinä ole mitään hävettävää. Ville muisti paljon vanhoja asioita, mutta eilisen asiat tahtoi unohtua. Joku päivä oli sitten kirkkaampi ja toinen tummempi. Puhettani hän ei aina ymmärtänyt. Joskus asiat piti kirjoittaa paperille. Ville ei koskaan lähtenyt pihapiiristä kauas, postilla hän kävi rollaattorilla.
– Isäni sairasti Alzheimeria viitisen vuotta. Sen sairauden myötä näin kuinka ihminen riisutaan. Ihminen muuttuu lapseksi jälleen. Sairauden ehdoilla on mentävä ja päivä kerrallaan, Seppo tietää.
Tuohitöiden tekeminen oli tärkeää ajanvietettä Villelle. Vielä ennen joulua hän teki tuohikontteja. Viimeiseen asti hän teki pieniä tuohitöitä, kuten sormuksia.
Vuodesta 1962 pidetyt päiväkirjatkin Ville päällysti tuohella. Ville merkitsi päivän tärkeitä tapahtumia kalenteriin.
– Kirjoista löytyvät meidän kylän ja maailman tapahtumat, Villen tekemiset ja päivän lämpötilat. 5. toukokuuta  hän kirjoitti näin: ”Aamulla herättiin kotona omata sängystä, Katrin vierestä.” Isäni kuoli kotiin 11. toukokuuta. Vaikka isä ei käynyt muistisairaiden kerhossa, hän teki tuohitöitä kotona ja kirjoitti joka päivä päiväkirjaansa. Se varmasti auttoi pitämään hänen mielensä virkeänä, Seppo sanoo.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla