Perjantai 23.2.2018 Nimipäivät: Aslak ja Bjarne
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Muutaman rieskan sillä ehkä saa

Pertti Lind tukisi investoivia viljelijöitä, hän itse on panostanut rehumaissiin.
Pertti Lind tukisi investoivia viljelijöitä, hän itse on panostanut rehumaissiin.

03.08.2016 Aku Laatikainen

SUOMEN osuus EU:n 500 miljoonan euron suuruisesta maatalouden tukipaketista on 7,5 miljoonaa. Ryönänjoella tilaa pitävä Pertti Lind ei usko, että summasta on minkäänlaista apua suomalaisille maitotiloille.

EUROOPAN Unionin maatalouden tukipaketin kooksi varmistui heinäkuussa 500 miljoonaa euroa. Summasta 150 miljoonaa aiotaan suunnata maidontuotannon vähentämiseen. Loput 350 jaetaan EU:n jäsenmaiden kesken, ja Suomelle suunnattavan tukipaketin suuruus on 7,5 miljoonaa. Tuki aiotaan suunnata maidontuottajille.
   Summa kuulostaa äkkiseltään isolta, varsinkin kun tukipaketti mahdollistaa myös kansallisen lisärahoituksen myöntämisen, sekä aikaistettujen ja korotettujen normaalien tukien ennakkomaksujen maksamisen.
  Ryönänjoella maitotilaa pitävä Pertti Lind ei kuitenkaan suuresti riemuitse tukipaketista.
   – En usko, että sillä on juuri mitään merkitystä meidän pärjäämiselle. Samaa mieltä on moni muukin kollega. Kun tuo 7,5 miljoonaa jaetaan täällä Suomessa, niin eihän siinä yksittäiselle tilalle jää kuin murusia. Kärjistetysti voisi sanoa, että ehkä tässä nyt muutaman ylimääräisen rieskan saa ostettua.
Lindin mukaan uusi tukipaketti on ns. kaksiteräinen miekka.
  – Hyvähän se on, että EU:ta ja yhteiskuntaa kiinnostaa maatalouden tukeminen. Kuitenkin summa on Suomen kohdalla aivan liian pieni. Sitten suuren yleisön korvaan summa voi kuulostaa tosi isolta, ja niinpä jotkut voivat ajatella, että tässä viljelijät rikastuvat. Mutta eihän se niin mene.

LINDILLÄ on tukku ehdotuksia, millä maitotilojen tilannetta voisi parantaa tukipaketin sijaan.
  – Ensinnäkin maitokiintiöt pitäisi saada takaisin. Oli huono päätös kun maidontuotanto päätettiin vapauttaa. Euroopassa on nyt hirveä ylituotanto ja hinnat karanneet käsistä.
  Lindin mukaan myös Venäjän vastaisista talouspakotteista täytyisi päästä eroon.
  – Oli huonoa tuuria, kun nämä Venäjä-pakotteet tulivat melkeinpä samaan aikaan maitokiintiöiden purkamisen kanssa. Suomi on melkeinpä pahin kärsijä näissä Venäjä-pakotteissa. Venäjä on meille niin tärkeä kauppakumppani.
   Lind toivoo lisäksi, että valtio antaisi lykkäystä korkotukilainoihin ja että verotusta kevennettäisiin etenkin pienten tilojen kohdalla.
  – Nythän meiltä revitään veroa joka suunnasta, olipa sitten pieni tai iso tila kyseessä. Suomen joutaisi ottaa mallia vaikkapa Itävallasta. Siellä pienten tilojen ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan.
  – Suomen yksi typerimmistä veroista on lahja- ja perintöverotus. Se hankaloittaa varsinkin pienillä tiloilla sukupolvenvaihdoksia. Ei se ainakaan edistä tilojen jatkuvuutta.
  – Sitä päivää odotan, että milloinhan tulisi sellainen maatalousministeri, joka pitäisi sanansa. Tässä on vuosien mittaan ties kuinka moni ministeri luvannut, että maatalouden byrokratiaa tullaan keventämään, mutta tuntuu että koko ajan se on vain lisääntynyt. Virkamiehiä on varmaan jo enemmän kuin itse viljelijöitä. Sitten on vielä virkamiehiä, jotka valvovat toisia virkamiehiä, Lind päivittelee.

KAUPPOJEN ylivalta on niin ikään yksi Suomen ongelmista.
  – Täällä pari kolme ketjua päättää kaikesta. Ei sen niin pitäisi mennä. Kaiken kaikkiaan Suomessa ei ajatella tarpeeksi kotimaan etua, vaan aina otetaan sitä halvinta, yleensä ulkomaista tuotetta.
  – Kyllä minä ulkomaisetkin tuotteet hyväksyn, mutta niille pitäisi olla selvästi nykyistä tiukemmat ehdot.
  – Onhan sitä ollut myös puhetta, että jos vähentää tuotantoaan, niin siitä maksettaisiin. Mutta eihän siinä ole järkeä. Tämä suosii lähinnä lopettelevia viljelijöitä, vaikka investoivia pitäisi minun mielestä eniten tukea. Itsekin olen juuri panostanut rehumaissiin, koska jotain uutta on hyvä kehitellä näinä talouden aikoina.

PRO AGRIAN markkinointi- ja myyntijohtaja Tuomo Rissanen arvioi, että keskimääräinen EU-tuki tulee olemaan ”joitakin tuhansia euroja” per tila sen jälkeen, kun Suomessa suoritetaan tuen tuplaus 15 miljoonaan euroon.
  – Uskoisin, että tuen suuruuteen vaikuttaa tilan tuottavuus. Niinpä joissakin tapauksissa tuki voi olla hieman arviota suurempi ja joissakin pienempi.
  Rissasen mukaan tuella ei ole juurikaan merkitystä tilojen ahdinkoon.
  – Jos ajattelee keskimääräistä 40-50 lehmän tilaa, niin tappiota tulee viime vuoteen verrattuna noin 17 000 euroa. Siinä ei muutaman tuhannen euron tuki paljoa auta. Suuremmilla 110–120 lehmän tiloilla tappio lienee jo noin 50 000 euroa.
  Tappiot johtuvat maidon litrahinnan alenemisesta. Tänä vuonna hinta on 4–5 senttiä viime vuotta pienempi. Rissanen uskookin, että tilojen on edelleen realisoitava omaisuuttaan. Lainojen lyhennyksissäkin kun tulee jossain vaiheessa rajat vastaan.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla