Sunnuntai 23.9.2018 Nimipäivät: Mielikk ja Teklai
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Uusi valtio-omisteinen osakeyhtiö kuituverkon ympärille?

 Laajakaistan maaseudulle mahdollistavaa runkoverkkoa rakennetaan. Vuoden 2013 kesällä koneet olivat Honkamäentiellä, josta työmaa eteni Saarisjärven tielle. Hannu Halonen ja Savon Kuidun Pekka Laukkarinen kävivät Honkamäentien työmaalla.
Laajakaistan maaseudulle mahdollistavaa runkoverkkoa rakennetaan. Vuoden 2013 kesällä koneet olivat Honkamäentiellä, josta työmaa eteni Saarisjärven tielle. Hannu Halonen ja Savon Kuidun Pekka Laukkarinen kävivät Honkamäentien työmaalla.

09.11.2016 Jaana Selander

KIURUVEDEN kaupunginvaltuusto keskusteli maanantai-iltaisessa kokouksessaan Savon Kuituverkkoon liittyvistä ongelmista ja päätti, ettei Kiuruvesi lähde Kuituverkon omistajaksi ja takaisinvuokraajaksi. Sen sijaan kaupunki on valmis pääomittamaan yhtiötä ensi vuonna.
   Savon Kuituverkko on ilmoittanut kunnille, että sen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne ovat vaarantumassa eikä yhtiö selviä vuodenvaihteessa erääntyvien lainojen lyhennyksistä. Osakassopimuksen mukaan omistajakunnilla on yhtiössä omistajavastuu ja takaajan vastuu. 
  Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on käynyt yhdessä kuuden muun maakunnan edustajien kanssa neuvotteluja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa siitä, että valtio ottaisi vastuuta kuituverkon rakentamisesta.
  – Savon Kuituverkon taseessa on paljon velkaa, eikä se pysty sitä tuotoillaan hoitamaan. Samojen ongelmien kanssa painivat myös muut kuntaomisteiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat syntyneet Laajakaista kaikille -hankkeen myötä, sanoi Muiniekka.
 

IDEANA on, että maan hajanaisesta osuuskunta- ja osakeyhtiöverkostosta muodostetaan uusi osakeyhtiö, johon osuuskuntien ja yhtiöiden velat kootaan ja tälle konsortiolle haetaan pääomasijoittajia tai sijoittajia.
  – Tavoitteena on markkinalähtöinen riskien hallittu haltuunotto siten, että sijoitetut pääomat turvataan. Ministeriö antaa toimeksiannon Inspira Oy:lle, joka on Kuntaliiton tytäryhtiö. Ministeriö kilpailuttaa hankinnan, koska sen arvo ylitti suorahankinnan ylärajan.
  Muiniekan mukaan Savon Kuituverkon esitys Kiuruvedelle yhtiön ostamisesta 1,5 miljoonalla eurolla ja takaisinvuokrauksesta sisältää merkittäviä riskejä, joihin ei voida sitoutua eikä ennakoida lainmukaisuutta valtiontuki-, kunta- ja kilpailulainsäädäntö huomioiden. Myös kaupungin taloudellinen tilanne on otettava huomioon.
  – Sen sijaan yhtiön pääomittaminen on lainmukainen menettelytapa, jolla myös ostamme aikaa asian hoitamiseen.
 

MUINIEKKA on menossa ensi viikolla neuvottelemaan pankkiin Savon Kuituverkon lainojen lyhennyksien lykkäämisestä takaajan ja omistajan ominaisuudessa, kuntien lisäksi takaajana on Finnvera.
Muiniekka muistutti, että kuituverkon rakentaminen valtion tukemana on tuonut elinvoimaa Kiuruvedelle samoin kuin muualle haja-asutusalueille.
  – Nyt on turvattava yhtiöön sijoitettu pääoma ja palvelutuotannon sekä rakentamisen jatkuvuus. Työtä on vielä paljon edessä, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi valtiolla ja omistajakunnilla on isot taloudelliset  intressit. Inspiran konsultaatio voi tuoda toki muitakin käyttökelpoisia ratkaisumalleja, ajattelee Muiniekka.

KIURUVESI on laittanut yhtiöön osakepääomaa 111 319 euroa vuonna 2010. Kunnan osuutta (22 prosenttia) Kiuruvesi on maksanut kuiturakentamisesta 624 389 euroa vuonna 2013 ja 142 179 euroa vuonna 2014. Takausvastuita Kiuruvedellä on 697 276 euron edestä, josta Savon Kuituverkko  on maksanut kaupungille 3,8 prosentin vuotuisen provision.
  – Vastaavat sijoitukset ovat tehneet  kaikki muutkin kunnat, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Euromäärät vain vaihtelevat sekä kunnan omarahoitusosuus. Kuituverkko  ei rakentanut Kiuruvedelle vuoden 2009 runkoverkkosuunnitelman mukaista verkkoa, koska työ jäi kesken, Muiniekka kertoo.
  Savon Kuituverkon osakkaita ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa, mutta vain 8 kuntaan on valokuitua rakennettu. Kiuruvedelle  on rakennettu eniten, vaikka Kiuruveden omistus yhtiöstä on 7,24 prosenttia.
  – Nyt tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta muiden osakkaiden kanssa. Kuopio on tehnyt samansuuntaisen päätöksen kuin Kiuruvesi, ettei lähde yhtiöön omistajaksi, muista kunnista ei ole tietoa. Ongelmana taustalla on ollut myös omistuksen pirstaloituminen, jolloin yhteisen tahdon muodostuminen on ollut vaikeaa, totesi Muiniekka.

 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla