Torstai 23.11.2017 Nimipäivät: Ismo, Yngve, Yngvar
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Arjen valinnat vaikuttavat Itämereen

Pitäisikö maidon ja lihan kulutusta vähentää ympäristön vuoksi?
Pitäisikö maidon ja lihan kulutusta vähentää ympäristön vuoksi?

15.02.2017 Tiina Kilvensalmi

HELSINGIN SANOMAT julkaisi 3. helmikuuta laskurin, jolla voi laskea kuinka paljon kuormitamme Itämerta. WWF:n lihaoppaassa kuluttajaa opastetaan tekemään valintoja, jotka ovat ympäristön kannalta parempia.
  Helsingin Sanomien uutinen (HS 3.2.2017) Itämeren ravinnekuormituksesta herätti keskustelua helmikuussa. Uutisessa kerrottiin, että kuormitusta voidaan pienentää yksinkertaisimmin vähentämällä maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisäämällä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ravinnossa.
  Helsingin Sanomat julkaisi Itämeri-laskurin Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja John Nurmisen Säätiön kanssa. Laskuri herättelee kuluttajia ajattelemaan omia kulutustottumuksiaan. Asuminen, liikkuminen, harrastukset ja ruokavalio vaikuttavat Itämeren tilaan. Arjen valinnoilla voidaan vaikuttaa millaisen jalanjäljen jätämme Itämereen. Noin 60 prosenttia ravinnekuormituksesta syntyy ruokailutottumuksista ja puhdistamojätevesien osuus on neljännes.

SYKE:n professorin Jyri Seppälän mukaan Itämeren kuormitusvähennys kulminoituu maatalouteen. MTK Kiuruveden puheenjohtaja Jukka Huuskonen on eri mieltä. Huuskonen on samoilla linjoilla, kuin ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi, kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo ja maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku mielipidekirjoituksessaan (HS 5.2.2017).
  – Heidän viestinsä oli, että jos Kiuruvedeltä loppuu karjatalous, Itämeri ei voita siinä. Nykypäivänä peltojen lannoittaminen on niin tarkkaa, että valumia ei juuri tule vesistöihin. On ympäristöteko syödä Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Esimerkiksi kotimainen liha on hyvin vastuullisesti tuotettua. On näissä tutkimuksissa varmaan oikeitakin juttuja ja on hyvä, että ihmisiä herätellään ajattelemaan. Mutta on väärin leimata vain meidät ruuantuottajat.
  Suomen ympäristölle on eduksi pitkä talvi, jonka aikana lannan levitys on kielletty, joten huuhtoutumia vesistöön tulee vähän. Lanta levitetään pelloille kasvukauden aikana ja usein maahan sijoittamalla. Lietteen pintalevitystä käytetään koko ajan vähenevässä määrin.
  – Miksi ei koskaan tutkita, kuinka paljon kaupungeissa syntyy fosforia. Itämereen voi päätyä ravinteita myös naapurimaista. Maanviljelyssä ollaan menty ympäristönsuojeluasioissa hurjasti eteenpäin sitten 80-luvun. Nyt ollaan lannoitussuosituksissa jo siinä rajoilla, pystytäänkö hyödyntämään kasvupotentiaali. Sehän on tosi asia, että suuri sato sitoo parhaiten ravinteet, Huuskonen tietää.

WWF:N lihaopas ohjaa kuluttajaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja lautaselle. Oppaassa kehotetaan välttämään ulkomaista naudan lihaa, ainoastaan kotimaista ja ruotsalaista naudanlihaa voi käyttää harkiten ja luomulihaa kohtuudella. Ulkomaista ja kotimaista soijalla tuotettua sianlihaa kannattaa välttää, kun taas vastuullisesti tuotettua sianlihaa voi syödä harkiten ja luomua syödä kohtuudella. Samat suositukset koskevat broilerin lihaa.
  Uusiseelantilaista lammasta kehotetaan välttämään ja kotimaista lampaanlihaa voi käyttää harkiten, luomua kohtuudella. Kotimaisia luomu tai ilman soijaa kasvatettuja kananmunia voi syödä kohtuudella. Oppaassa kehotetaan välttämään ulkomaisia juustoja ja käyttämään harkiten kotimaisia ja ruotsalaisia juustoja. Luomujuustoja voi käyttää kohtuudella. Kotimainen riista saa myös vihreän leiman eli sitä voi käyttää kohtuudella. WWF kehottaa suosimaan kasviproteiinia.
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla