Torstai 23.11.2017 Nimipäivät: Ismo, Yngve, Yngvar
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Savon Kuituverkon pääomittamisesta äänestettiin

Valokuitua on rakennettu Kiuruvedelle 400 kilometriä, 40 prosenttia Savon Kuituverkon liittyjistä on kiuruvetisiä.
Valokuitua on rakennettu Kiuruvedelle 400 kilometriä, 40 prosenttia Savon Kuituverkon liittyjistä on kiuruvetisiä.

22.03.2017 Jaana Selander

SAVON Kuituverkko Oy:n pääomittamisesta äänestettiin kaupunginvaltuustossa maanantai-iltana. Kokoomus esitti, että Kiuruvesi  sijoittaa 199 612 euroa Kuituverkon vapaan pääoman rahastoon. Vastaehdotuksena oli kaupunginhallituksen ja käytännössä keskustan päätösesitys, jossa verkkoyhtiötä olisi pääomitettu 766 100 eurolla. Äänestyksessä kokoomuksen esitys voitti 18–17. Kokoomuksen esityksen kannalla olivat myös vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
  Kaupunginvaltuuston tekemä päätös oli melkein sama kuin minkä kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka teki kaupunginhallitukselle sillä poikkeuksella, että Kuituverkon hallitus velvoitettiin nyt selvittämään valokuituverkon myynti kolmannelle osapuolelle Kiuruveden verkon osalta.  Kaupunki edellyttää niin ikään, että yhtiön hallitus lyhentää sijoitetulla summalla kaupungin takausvastuilla olevia lainoja. Sijoitus (199 612 euroa) rahoitetaan kaupungin sijoitusvarojen tuotolla. Kaupunki edellyttää sijoitetulle pääomalle tuottoa ja sen kohdentamista siinä suhteessa kuin kunnat ovat sijoituksia tehneet.

KAUPUNGINHALLITUKSEN  puheenjohtaja Sari Tikkanen (kesk.) muistutti, että kaikki puolueet päättivät aikanaan lähteä laajakaistahankkeeseen ja kysyi, ollaanko nyt perumassa yhteisiä päätöksiä?
  – Kukaan ei olisi toivonut tätä lisäpääomittamista, mutta rahoituskulut ovat osoittautuneet suuremmiksi kuin mihin yhtiön toiminta-ajatus aikanaan perustui, sanoi Tikkanen.
  Tikkanen kertasi asian ympärillä käytyjä ”pelastusvaihtoehtoja” sen jälkeen kun verkkoyhtiö joutui rahoitusvaikeuksiin.
  – On selvitetty muun muassa myyntiä kolmannelle osapuolelle, mutta se ei onnistu, koska verkon omistaa Savon Kuituverkko, eivätkä muut osakaskunnat ole valmiita myymään Kiuruveden verkkoa. Kuituverkon toiminnan normalisoimiseksi on nyt siis kaksi tietä: kaupunginjohtajan esitys, joka ei ole Savon Kuituverkon kuntakokouksen mukainen ja jossa yhtiö jäisi rammaksi ankaksi. Toinen tie on keskustan esitys, jossa halutaan pitää Kiuruvesi elävänä.
  Tikkasen mukaan keskustan esityksessä kaupungin takausvastuu kasvaisi hieman, mutta  yhtiö ei ajautuisi konkurssiin. Korkokustannukset tippuisivat reilusti ja  yhtiön toiminnasta tulisi kannattavaa.
  Tikkanen muistutti, että monet ympäristökunnat ovat jo tehneet päätökset kuntakokouksen mukaisesti pääomittaa verkkoyhtiötä.
  – Näissä kunnissa alkaa myös taajaman valokuituverkon rakentaminen uudella Kyläverkko-rahoituksella. Tähän olisi Kiuruvedenkin syytä tarttua.
  Tikkanen perusteli keskustan esitystä rakennetun kuituverkon toiminnan ja jatkorakentamisen turvaamisella.
  –  Eikö sijoitusvarojen käyttö tähän ole juuri satsaus elinkeinoelämään ja asumiseen. Meidät on valittu tänne puolustamaan Kiuruveden elinvoimaa ja tekemään yhteistyötä muiden kuntien kanssa.
Muiniekka sanoi oman esityksensä eron keskustan esitykseen olevan siinä, että hänen esityksessään yhtiön pääomittaminen tapahtuu jaksotetusti.
 – Annetaan se pääoma, mitä yhtiö tarvitsee tänä vuonna lainan lyhentämiseen ja korkokuluihin, noin 200 000 euroa. Se on välttämättömyys, sillä yhtiö ei pysty omasta tuloksestaan lainanlyhennyksiä hoitamaan ja koska kunta on takaaja, lasku tulisi kunnalle joka tapauksessa maksettavaksi.
  Muiniekan mukaan mahdollinen jatkosijoitus valmisteltaisiin sitten aikanaan omana asianaan.
  – Tällä päätöksellä emme anna lupausta, että meillä on edelleen valmius pääomittaa. Pitäähän yhtiöltä edellyttää oman tuloksen tekoa. Että vieraan pääoman vastuista suoriudutaan.
  Muiniekka myös huomautti, että mikä nyt pannaan yhtiöön, sitä rahaa on vaikea saada pois. Pääomittamiselle kun ei voi määrittää tuotto-odotusta.
  – Jos kyseessä olisi pääomalaina, voisimme määritellä sille jonkun tuotto-odotuksen.
  Muiniekka muistutti niin ikään, että riskejä liittyy myös tuoton jakamiseen, mikäli yhtiö kykenee tekemään jatkossa tulosta. Tulosta olisivat varmaankin odottamassa kaikki osakaskunnat suhteessa osuuteensa.
  Muiniekka on neuvotellut liikenne- ja viestintäministeriössä koko maata koskevasta ratkaisusta myös muille vaikeuksissa oleville verkko-osuuskunnille ja yhtiöille.
  – Olisi hyvä katsoa ja kääntää sekin kivi.

VASEMMISTOLIITON Sirpa Piippo kiitti kaupunginjohtajaa hyvästä yhteistyöstä yhtiöön päin ja Kiuruveden asian eteenpäin viemisestä.
  – Kiuruvedelle on kannattavampi ja taloudellisesti suotuisampi kokoomuksen ja kaupunginjohtajan esitys. Se vastaisi lainojen lyhennystä ja korkojen määrää.
  Myös perussuomalaisten Mauri Knuutinen piti järkevänä ratkaisuna, ettei sijoitussalkun rahoja tuhlata, kun on muitakin menoja.
  Vasemmistoliiton Rauno Pikkarainen pelkäsi, että keskustan esitys lisäpääomittamisesta  tarkoittaisi kaupungin vastuiden lisääntymistä ja kysyi, maksaako Kuituverkon ylläpidon Kiuruvesi? Myös Pikkarainen oli huolissaan sijoitusvaroista, on hyvä pitää ne taseessa, purkamalla sijoitusvaroja Kuituverkkoon, rahoille ei saataisi vastinetta.

KESKUSTAN Mira Kokonen vaati, että kuituverkon toiminta on turvattava, se on yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden ehto.
  – Muissa kunnissa katsotaan tulevaisuuteen ja rakennetaan verkkoja, tukea on saatavissa kylien tajaamien rakentamiseen, miksi Kiuruvesi ei ole mukana, kyseli Kokkonen.
  Myös Kokkonen kiitteli kaupunginjohtajaa tehdystä työstä ministeriön suuntaan, mutta lisäsi, ettei usko valtion toimiin, koska kuntien tehtäviin kuuluu tietoverkkoyhteyksien ylläpito ja niiden rakentaminen.

  – Harmi, jos päätös kaatuu politiikkapeliin.

VASEMMISTILIITON Pentti Ahponen muistutti, että Kuituverkon pääomittamisessa on kysymys kaupungin taloudesta.
  – Hallituksen ei pidä harjoittaa poukkoilevaa talouspolitiikkaa. Ensin säästetään muutama sata euroa jossain ja sitten ollaan valmiita panemaan miljoona menemään. Muistetaanpa, että sijoitusraha on kaupungin rahaa. Ei kaupunginjohtaja ole huvikseen esitystään tehnyt, hän on laukannut ministeriössä  terveytensä uhalla, yrittänyt mahdollisimman vähillä vaurioilla viedä asiaa eteenpäin. Aika muuttaa asioita. Jos saadaan vielä valtio mukaan, se on meidän pelastus, näki Ahponen.
  Kokoomuksen Katariina Pekkala muistutti, että koko kookomuksen ryhmä on ollut laajakaistahankkeen takana. Se on tasa-arvoa ja elinvoimaa. Sitä Pekkala kuitenkin ihmetteli, mihin raha yhtiössä oikein menee, koska liittymismaksuja on kerätty Kiuruvedeltä puolisen miljoonaa euroa ja ylläpitomaksuja pian toinen mokoma. Pekkala myös pohti, miten Kiuruvesi voi saada takuut siitä, että sijoitetut varat menevät juuri lainanlyhennyksiin ja korkoihin eikä esimerkiksi toisen kunnan valokuituverkon rakentamiseen.
Kuituverkkoa on Kiuruvedelle vedetty 400 kilometriä, rahaa verkkoon on sijoitettu 3,5 miljoonaa euroa, kaupungin osuus on 766 000 euroa. EU-rahaa valokuituun on sijoitettu yli miljoonan euroa,  erotus, 1,7 miljoonaa euroa, on rahoitettu lainarahalla.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla