Torstai 23.11.2017 Nimipäivät: Ismo, Yngve, Yngvar
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Hevosystäväinseura juhlii 110-vuotistaivaltaan uudessa nousussa

Aija Tikkanen on Suomen kolmanneksi paras kantakirjatamma Karmilla.
Aija Tikkanen on Suomen kolmanneksi paras kantakirjatamma Karmilla.

03.05.2017 Jaana Selander

HEVOSYRITTÄJÄ Aija Tikkanen hakee laitumelta Karmilla-tamman. Karmilla on Ryönänjoella sijaitsevan Mäntyniemen tallin jalokivi. 8-vuotias suomenhevonen arvioitiin maaliskuussa Suomen kolmanneksi parhaaksi kantakirjatammaksi. Karmilla on valtakunnan huippua paitsi rakenteeltaan myös nopeudeltaan.Tamma on startannut 37 kertaa, joista ykkössijoja on viisi, kakkossijoja seitsemän ja kolmossijoja kuusi. Karmilla on nyt kantava ja varsoo juhannuksen tienoilla. Karmilla on Aija Tikkasen isän, Pertti Tikkasen, kasvattama ja treenaama hevonen.
  Lauantaina 100-vuotisjuhlia viettävästä Kiuruveden hevosystäväinseuran historiasta ja nykyisyydestä löytyy koko joukko muitakin menestyneitä hevosia – niin suomenhevosia kuin lämminverisiä. Kiuruvedellä hevosharrastus ja -yrittäjyys on voimissaan, vaikka hevosten määrä on vähentynyt vuosikymmenien saatossa paristatuhannesta pariin sataan.

VOI  sanoa, että ne, jotka Kiuruvedellä ravihevosia kasvattavat ja jalostavat, myös saavat hevosillaan tuloksia. Kuten nyt Aija Tikkasen hevostila Ryönänjoella. Vuonna 2006 perustetussa tallissa Ryönänjoella on kaikkiaan 11 hevosta, osa hevosista on Tikkasella hoidossa, osa kasvatettavina.
  Aija Tikkanen sanoo, että ilman osa-aikatyötä tilan ulkopuolella hevosia ei voisi pitää, vaikkakin hevoset hän nimeää päätyökseen.
  Aija Tikkanen on kasvanut pienestä tytöstä lähtien hevosmaailmassa. Hänen isänsä Pertti Tikkanen on pitkän linjan hevosmies. Hän edelleen valmentaa ravihevosia. Muun muassa kantakirjatamma ja valiojuoksija Karmilla on Pertti Tikkasen ”käsialaa”.
  Kiuruvedellä hevosharrastus kulkeekin usein vanhemmilta lapsille. Toisaalta myös Hingunniemen maatalousoppilaitos on tuonut uutta potkua hevosharrastukseen, kun oppilaitoksen hevoslinjoja käyneistä opiskelijoista on tullut emäntiä kiuruvetisille tiloille.
  Kiuruvedellä ravihevosharrastus onkin noussut viime vuosina uuteen kukoistukseen. Ravit vetävät nyt enemmän hevosia, kun palkintosummat ovat kasvaneet Toton ja Veikkauksen yhdistymisen myötä. Myös tulokset ovat olleet merkittäviä johtuen hyvästä jalostustyöstä.
  Yksi Kiuruveden viime aikojen menestyneimmistä hevosista oli Timo Vääräsen ja Aulis Harmoisen valmentama, edesmennyt ori Valtraus, se voitti Derbyn vuonna 2008. Myös parivaljakon ”komennuksessa” oleva Vaellus sijoittui hopealle Derbyssä vuonna 2016. Vääräsen ja Harmoisen valmentama tamma Noriko toi puolestaan hopeaa kuninkuusraveista vuonna 2015. Kengittäjä Jukka Kemiläinen selittää, että Vääräsellä ja Harmoisella on hevossilmää, he ottavat valmennettavakseen vain hyviä hevosia.
  Niin ikään Martti Ratisen hevoset ovat menestyneet. Esimerkiksi  tamma Vilmava ja Vilmavan jälkeläiset, ori Einomies ja ori Vilkkirilla, ovat Suomen kärkiravureita. Puhumattakaan Vilma Lyydiasta, Teija Ratisen ja Milla Hiekkarannan omistama tamma voitti viime vuonna valiojuoksijan tittelin.
  Mainita täytyy myös Timo Mäkäräinen, hän on valmentanut Suomen huippuhevosia, kuten ori Elias Intomieltä, joka niin ikään pääsi kisaamaan kuninkuusraveihin vuonna 2016.
  Puhumattakaan vielä kiuruvetisistä haamumailereista ja vuoden kovimman ajan juoksijoista.
Kun raveista puhutaan, tulevat  mieleen suuret rahat. Aija Tikkanen kuitenkin sanoo, että hevoset vievät enemmän kuin tuovat. Se, mikä saa päivästä toiseen touhuamaan hevosten kanssa on se, että näkee oman työnsä tulokset.

AIJA TIKKANEN on 110-vuotistaivaltaan juhlivan Kiuruveden hevosystäväinseuran sihteeri. Seuraan kuuluu 190 jäsentä,  puheenjohtaja on Ahti Räihä. Seuran toimintaan kuuluu ravien järjestäminen kerran vuodessa sekä harjoitusraviradan ylläpito Haapakummussa. Jäärataraveja ei ole aikoihin kyetty järjestämään huonon jäätilanteen takia, seura järjestääkin ravit Ylä-Savon Hippoksella Vieremän raviradalla. 110-vuotisjuhlaravit on luvassa kesäkuun 16. päivänä. Seura järjestää niin ikään tamma- ja varsanäyttelyitä.
  Hevosystäväinseuran  juuret ovat suomenhevosen kantakirjausjärjestelmässä, millä tähdättiin työhevosen rodulliseen puhtauteen sekä käyttöominaisuuksien parantamiseen valvotulla ja johdonmukaisella jalostuksella. Kiuruvesi oli ensimmäisiä kuntia, joka kirjautui Pohjois-Savon kantakirjapiiriin. Näin alkoi hevosystäväinseuran taival jo pitäjässä vaikuttaneen Luupuveden maamiesseuran hevosjaoston rinnalla. Seurojen tehtävänä oli tammojen kantakirjaaminen ja tavoitteena hankkia alueen tammakantaan sopiva jalostusori.
  Valtiolla oli myös niin sanottu ”ruunuorijärjestelmä”, valtion ylläpitämä Hippo-niminen ori sijoitettiin Hingunniemen tilalle. Pitäjässä oli toiminut jo joitakin vuosia aiemmin perustettu Kiuruveden oriyhdistys, jolla oli Wankka 338 -niminen ori. 1940–1950 -luvut olivat kantakirjaamisen kulta-aikaa.
 Parhaillaan Kiuruvedellä oli 2 500 hevosta. Hevosia tarvittiin, kun asutustiloille raivattiin peltoa. Hevonen toi toimeentuloa. Raviurheilu yleistyi seuran toiminnassa vasta 1940-luvun loppupuolella, tuolloin järjestettiin niin sanottuja maantieajoja Luupuvedellä, Remeskylässä ja Asematiellä. Raviurheiluun sopivia liikkuvia hevosia toivat Kiuruvedelle siirtokarjalaiset, myös Pohjanmaalta tuotiin kovasukuisia varsoja. Kun rakennemuutos vei työhevoset, tulivat lämminveriset. Vihtori Grönforsin ravitallista tuli 1970-luvulla maankuulu. Grönforsit toivat lämminverisiä Ruotsista ja Tanskasta. Porttilassa käynnistyi tuolloin aikuisten työllisyyskoulutus.Tänä päivänä Ylä-Savon Ammattiopisto tarjoaa monipuolista hevoskoulutusta.

SEURAN juhlavuosi osuu suomenhevosen 110-vuotisjuhlavuoteen, mitä niin ikään vietetään tänä vuonna.
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla