Torstai 23.11.2017 Nimipäivät: Ismo, Yngve, Yngvar
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Osa viljasadosta uhkaa jäädä peltoon

Maanviljelijä Timo Pekkala harmittelee, että puimaan päästiin vasta 17. syyskuuta. Viljeltyä peltoa on Ryönän tilalla 104 hehtaaria, josta on puitu vasta reilu 10 hehtaaria.
Maanviljelijä Timo Pekkala harmittelee, että puimaan päästiin vasta 17. syyskuuta. Viljeltyä peltoa on Ryönän tilalla 104 hehtaaria, josta on puitu vasta reilu 10 hehtaaria.

27.09.2017 Tiina Kilvensalmi

SATOKAUSI on ollut viljelijöille tänä vuonna vaikea koko Suomessa. Viljasato uhkaa osittain jäädä peltoon kylmän ja kostean kesän takia kiuruvetisen Timo Pekkalan tilalla.

MAANVILJELIJÄ Timo Pekkala kävelee suurin askelin ohrapellollansa Ryönänjoella. Keskellä peltoa puimurivanhus odottaa milloin päästään puimaan. Ryönän tilan 104 hehtaarin vilja-alasta on puitu noin 10 hehtaaria. Puinnin aloitus loppui viikko sitten sunnuntaina, kun sade kasteli pellon. Pellolle päästiin takaisin vasta tällä viikolla.
– Tänä vuonna meitä viljelijöitä on koeteltu. Sato olisi kyllä ihan normaali, jopa parempi, mutta suurin ongelma on, että satoa ei saada korjattua pois märiltä pelloilta. Kurjaltahan tämä tuntuu, kun peltoon on kaikki panokset laitettu ja työt tehty hyvin, Pekkala tuskastelee.
Pekkala kahmaisee pellosta kypsää viljaa, mutta sekaan tarttuu vihreitä oraita. Kuivan kevään takia osa jyvistä alkoi itää vasta heinäkuun sateissa. Siksi pellot ovat osin vihreän laikukkaita.
–Nurmiviljelyssä kesä on sentään kohtuullinen, Pekkala sanoo.

NORMAALI syksynä Ryönän tilan peltoja on päästy puimaan 20. elokuuta. Parina hyvänä vuotena pellot on puitu kokonaan siihen mennessä. Nyt Ryönän tilalla puiminen aloitettiin poikkeuksellisen myöhässä, vasta 17. syyskuuta, kuukautta myöhemmin kuin tavallisesti.
Sadonkorjuun tekee haasteelliseksi lyhenevä päivä. Elokuussa tehokasta puintiaikaa on yli kymmenen tuntia, kun nyt puintipäivän pituus jää noin viiteen tuntiin.
Viljasadon kuivatuskustannukset nousevat, kun vilja on kosteampaa.
– Normaalisti kuivatukseen menee kuutisen tuntia, kun toissa viikon sunnuntain erää kuivatettiin 17 tuntia. Kuivaajat eivät kerkeä kaikkea kuivaamaan.
Yksi ongelma on, että tähkät alkavat itää liiassa kosteudessa. Jo nyt Pekkala löytää pelloltansa itäneitä tähkiä. Toinen ongelma on kosteita kasvustoja vaivaava home.
– Itäminen ja home huonontavat sadon laatua. Ohra vetää kosteuden itseensä, mutta kauraa suojaavat jyvän ympärillä olevat helpeet. Suurin osa pelloistamme on ohraa.
Ryönän tila käyttää ohrasatonsa sikalassaan, jossa on 320 emakkoa. Sadalle emolehmälle he hyödyntävät nurmirehut. Vuodessa sioille syötetään 700 000 kiloa jyviä, josta puolet ostetaan. Tänä vuonna tila joutuu ostamaan ulkopuolelta enemmän viljaa.
Vaikka puinnit ovat vielä kesken, Pekkala katsoo jo ensi vuotta valoisammin mielin.
– Huonoja vuosia on nähty ennenkin. Uutta yritetään rajusti ensi vuonna, eikä lannistuta tämän kesän vaikeuksista, sanoo Pekkala toiveikkaana.


POHJOIS-SAVOSSA lämpösumma on jäänyt merkittävästi alle normaalin ja kaikki sato ei ehdi valmistua. Suuremmat sademäärät ja lukuisat sadepäivät ovat vaikeuttaneet sadonkorjuuta. Ongelmissa ovat niin kasvinviljely- kuin kotieläintilatkin.
– Tämän viikon korkeapaine ja poutasää tulivat viime hetkellä viljasadon korjuun kannalta. Valtakunnallisesti on arvioitu, että viljan korjuukustannukset nousevat normaalista yli 40 miljoonaa euroa ja satotappiot voivat pahimmillaan olla 150-200 miljoonaa euroa. Korjaamattoman sadon ja laatutappioiden kustannukset voi Pohjois-Savossa nousta yli 10 miljoonaan euroon, kertoo MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.

SADONKORJUUONGELMAT voivat näkyä myös kaupan hyllyllä yksittäisten tuotteiden saatavuudessa.
– Tämä voi näkyä esimerkiksi leipäviljoissa. Naudanlihassa Suomi ei ole ollut enää moneen vuoteen omavarainen, mutta maidontuotannossa ollaan vielä toistaiseksi omavaraisia. Korvaavia investointeja tarvitaan, jotta maidon tuotantomäärät säilyvät. Huono satovuosi lisää tiloilla luopumishalukkuutta entisestään, tietää Kauhanen.
 Satovahinkolaki lakkautettiin viime hallituskaudella. Viljelijä voi ottaa satovahinkovakuutuksia, mutta nekään eivät korvaa tämän vuoden vahinkoa. Vakuutus korvaa ainoastaan äkilliset ja poikkeavat luonnonilmiöt.
MTK-Pohjois-Savon on tehnyt toimenpidelistan tilojen talouden helpottamiseksi.
– Meillä on myös Voimaa Arkeen -hanke ja Melalla on Välitä viljelijästä -hanke, jotka auttavat viljelijöitä ongelmatilanteissa ja jaksamisessa, Kauhanen kertoo.
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla