Torstai 23.11.2017 Nimipäivät: Ismo, Yngve, Yngvar
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
FACEBOOK

Tila isältä pojalle lahjakirjalla

 Juho Lappi jatkaa maanviljelyperinnettä jo kolmannessa polvessa. Heinäkylän Kalliossa on hoidettu lehmiä vuodesta 1962 lähtien.
Juho Lappi jatkaa maanviljelyperinnettä jo kolmannessa polvessa. Heinäkylän Kalliossa on hoidettu lehmiä vuodesta 1962 lähtien.

08.11.2017 Jaana Selander

KALLION tilan tuore isäntä Juho Lappi on tyytyväinen, sillä hän pääsi toteuttamaan ”ykkösvaihtoehtoaan”. Maatalousyrittäjyys on ollut hänen mielessään ”pennusta asti”. Lapin vanhemmat, Anna-Maija ja Heikki Lappi, lahjoittivat tilan pojalleen toukokuussa tänä vuonna.

NYT agrologiksi kouluttautuneella Juho Lapilla on 19-päinen lypsykarja ja peltoa 67 hehtaaria. Velkaa hänellä ei ole kuin sen verran, että ”kukkaron nyörit pysyvät tiukilla”.

KALLION tila Heinäkylässä on yksi viidestä tilasta Kiuruvedellä, jossa on tehty  sukupolvenvaihdos tänä vuonna, viime vuonna sukupolvenvaihdoksia ei tehty yhtään ja vuonna 2015 seitsemän. Eilen tiistaina MTK-Kiuruveden syyskokouksen päätteeksi Kiurusalissa kuultiin, että maatalousyrittäjien kannattaa aloittaa omistajavaihdosprosessi ajoissa.
  – Maaseudun elinvoiman, maaseutuelinkeinojen sekä sitä kautta elintarviketuotannon jatkumisen kannalta maatalousyritysten omistajanvaihdokset ovat elintärkeitä. Toimiva maatila tuo kuntaan verotuloja ja antaa aineettomia arvoja kuntalaisille hoidetun maaseutumaiseman muodossa, kertoo Kohti Tulevaa -hankkeen MTK-Pohjois-Savon projektipäällikkö Anne-Mari Heikkinen.
  Tilaisuudessa kuultiin rahoitus-, eläke- ja verotusasioista niissä tapauksissa, kun tilalla on jatkaja ja kun tilalla ei ole jatkajaa.

JUHO LAPPI jatkaa siis nyt tilaa, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1962. Silloin Juhon ukki ja mummu, Pentti ja Helvi Lappi, tulivat kyseiselle paikalle. Juhon isä ja äiti, Heikki ja Anna-Maija Lappi, ottivat tilan vastuulleen vuonna 1989. Silloin lehmiä oli tilalla yksi vähemmän kuin tänä päivänä. Nyt eläimiä on kaikkiaan noin 50.
  – Joka vuosi on rempattu ja korjattu jotain. Pari vuotta sitten tehtiin uusi konekatos, Heikki Lappi kertoo ja sanoo tilan olevan suhteellisen hyvässä kunnossa.
  Juho Lappi sai siis lahjakirjalla hyvin toimivan, velattoman tilan. Velkaa hänellä on jonkin verran, sillä hän sukupolvenvaihdoksen yhteydessä hankki läheltä lisämaata.
Anna-Maija ja Heikki Lappi halusivat luopua tilastaan, sillä heidän eläkkeelle jäämiseensä olisi kulunut vielä 10 vuotta ja Juho ilmoitti, ettei aio niin kauan odottaa.
   – Kun Juholla oli intoa kehittää tilaa ja minulla ei sitä enää ollut, teimme lahjakirjan, Heikki sanoo.
  Lahjakirjan yhteydessä Heikki ja Anna-Maija saivat Juhon kanssa yhdessä hankitun omakotitalon kokonaan käyttöönsä ja Juho muutti perheineen vanhempiensa omakotitaloon maatilalle. Juho Lapilla on kaksi alle kouluikäistä lasta, avovaimo Essi käy töissä tilan ulkopuolella, Peltosalmen maatalousoppilaitoksessa.
   Heikki Lappi tekee maataloustöitä palkollisena rapakkojokisella tilalla ja Anna-Maija Lappi Juhon tilalla ja hoitaa Juhon lapsia tarvittaessa.
  – Ihan mukavalle tuntuu, että joku jatkaa ja homma pyörii. Saamme olla sopivan matkan päässä, mutta tarvittaessa apuna, kun ei osaa jouten olla. Olen nyt kahden tilan loukussa, naureskelee Heikki Lappi.
  Myös Juho luonnehtii tilan omistajavaihdosta ongelmattomaksi, hän pääsee nyt kehittämään tilaa ja aikoo ajanoloon muuttaa sen pihattonavetaksi.
  – Eläimiä voi tulla lisää, mutta tällä työmäärällä mennään työtä tehostamalla ja eläinten hyvinvointia parantamalla. Hirmu hinku ei ole palkata ulkopuolista työvoimaa. Olen nähnyt ison tilan arjen maataloustyöntekijänä toimiessani. Toiselle se sopii, minulle se ei ole niin mieluista. Nämäkin hehtaarit tarjoavat  riittävästi töitä. Jos viimeisen päälle ryhtyisin tilaa laittamaan, pitäisi koneita ja peltoa hommata lisää. Nyt tässä on hyvä suunnitella, miettiä ja perehtyä, Juho Lappi tuumaa.

MAATILALLA omistajanvaihdokseen valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa ja ottaa huomioon, että sukupolvenvaihdos on aina yksilöllinen. Sukupolvenvaihdokseen kannattaa varata 1–2 vuotta, minimissään puoli vuotta ennen vaihdosta. Neuvontayhteistyö kestää alkukartoituksesta veroilmoitukseen 2–5 vuotta. Lapit aloittivat suunnittelun kuusi vuotta sitten ostamalla vanhemmille omakotitalon.
  Syytä on myös tiedostaa, että mitä edullisempi tila on jatkajalle, sitä enemmän tilan kehittämiseen jää paukkuja. Tilakauppa on luopujan ja jatkajan välinen, kauppahintaan ei kannata sotkea sisarosuuksia, se voidaan hoitaa muutoin.
  Esimerkiksi Lapit myivät metsää ja Juhon kaksi sisarta saivat siitä kaupasta tässä vaiheessa rahaa.
Luopumistuen voi saada 60-vuotiaana, kun luovuttaa maatilan sukupolvenvaihdoksessa tilanpitoa jatkavalle. Muut tulot ja yrittäjätoiminta eivät estä luopumistuen saamista. Tuen maksaminen alkaa kuitenkin vasta, kun ansiotulot jäävät alle ansiotulorajan. Vuonna 2017 tuloraja on 727,29 euroa kuukaudessa.
  Työeläkkeelle maatalousyrittäjät pääsevät samanikäisinä kuin palkansaajat eli vuonna 1958 syntynyt 64-vuotiaana.

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla