Torstai 21.11.2019 Nimipäivät: Hilma
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

Eläkesäästöjä ja lähimaksamisen vaaroja

Ville Pekkala

10.04.2019

Eläkesäästöjä ja lähimaksamisen vaaroja

VAPPUSATASETt ja muut eläkkeisiin liittyvät ulostulot herättävät tunteita. Vuoden 2015 eläkeuudistusta tehtäessä kehuttiin, että nyt järjestelmä on hyvässä kunnossa vuosiksi eteenpäin. Tuoreesta Eläketurvakeskuksen raportista kuitenkin ilmenee, että pieleen meni. Meidän 1980-luvun lopulla syntyneiden eläkeikä on jo yli 70 vuotta ja palkasta maksetaan 24,4 % eläkemaksut. Painetta eläkeiän ja maksujen nostoon entisestään on siitä huolimatta suuresti.

VÄLILLÄ pelotellaan sillä, ettei eläkejärjestelmää enää olisi, kun nykyiset kolmekymppiset alkavat lähestyä eläkeikäänsä. Siitä tuskin on huolta, mutta eläkkeen pienuus saattaa yllättää monet. Vanhoihin eläkelupauksiin koskeminen on perustuslailla suojattu, joten muutokset koskevat vain tulevia eläkeläisiä. Nykyiset työssäkäyvät maksavat suuremmat maksut ja tulevat saamaan pienemmät eläkkeet kuin edeltävät polvet. Onneksi tähän voi varautua henkilökohtaisella talouden suunnittelulla.

RAHASTOT, säästövakuutukset sekä vuonna 2020 starttaava osakesäästötili ovat oivia keinoja kartuttaa pesämunaa eläkepäivien varalle.

KORKOA korolle -ilmiö pitää huolen tuotoista pitkällä aikavälillä. Tinkimällä nykyisestä elintasosta esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa voi kartuttaa 40 vuodessa merkittävän potin: 8 prosentin vuosituotolla laskettuna kuukausisäästöistä kertyisi yli 350 000 euroa.

SUKANVARTEEN jemmattuna samoista satasista olisi kertynyt 48 000 euroa. Onko tällainen tuotto sitten realistista? Kyllä on! Suomalaiset osakkeet ovat tuottaneet 145 vuoden aikana keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Aika on sijoittajan paras kaveri.

HUHTIKUUN aikana lähimaksuraja nousee 25 eurosta 50 euroon kaikilla suomalaisilla pankeilla. Jatkossa siis pelkällä kortin vilautuksella voi hoitaa entistä isompia ostoksia.

KUN lähimaksamisesta uutisoidaan, usein julkisessa keskustelussa nostetaan esiin vaara rahojen häviämisestä ja kaukolukijoiden käytöstä. Se on sinällään varsin outoa, koska lähimaksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä on olemattoman vähän, vaikka lähimaksut ovat olleet käytössä jo vuosien ajan.

LÄHIMAKSUN on itse asiassa todettu vähentävän väärinkäytösriskiä, koska PIN-koodia näppäillään harvemmin. Näin ollen urkintamahdollisuuksia on vähemmän. Isoimmat ja pahimmat rikollisten tekemät temput ovat yleensä pohjautuneet magneettijuovan kopiointiin (ns. skimmaus) tai kortin varastamiseen ja PIN-koodin urkkimiseen. Kortin huolellinen säilyttäminen ja tunnusluvun varovainen näppäily auttavat tässä pitkälle.

LÄHIMAKSUSSA ei liiku ilmojen halki sellaista tietoa, jolla voisi kopioida kortin ja käyttää sitä luvatta maksamiseen. Pelottelu väentungoksessa kortteja salaa kopioivista rosvoista on lähinnä korttisuojia valmistavien yritysten myyntikikka. Suoja on tässä mielessä tarpeeton. Toki se voi estää sirun kulumista hankauksen ja taittumisen seurauksena, jolloin siitä on myös ihan todellista hyötyä.

MYÖS sillä pelotellaan, että joku kuljettaisi langatonta maksupäätettä mukanaan ja veloittaisi huomaamatta kanssaihmisten lompakoista turhia maksuja. Sattuneesta syystä tätä nerokasta suunnitelmaa ei ole vielä toteuttanut yksikään rikollinen, koska maksupääte vaatii kauppiassopimuksen ja varat siirtyvät kauppiaan nimissä olevalle tilille. Kiinnijääminen on 100-prosenttisen varmaa.

VILLE PEKKALA
Ylä-Savon aluekonttorin johtaja
Säästöpankki Optia

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla