Lauantai 4.4.2020 Nimipäivät: Ukko ja Odin
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK

On tämäkin työmaa

Tomi Rönkkö

15.01.2020

On tämäkin työmaa

KAIKISSA työtehtävissä on ne hyvät ja huonot puolet, paitsi kuljetusyrittäjän ja yhdistelmäajoneuvokuljettajan töissä. Edellä mainittuihin on kyllä vaikea negatiivisia  puolia löytää, ei muuta kuin puukengät jalkaan, Matti Esko soimaan ja hyviä teitä ajamaan. Ei ole homma eikä mikään, kaikkihan autoa osaa ajaa. No uskoo ken tahtoo.

MAANTEIDEN tavaraliikenteessä kulkee 86 prosenttia tavaratonneista maassamme ja sen yritysten liikevaihto on noin 6 miljardia euroa. Logistiikka vastaa noin 14 prosenttia teollisuuden ja kaupan liikevaihdosta ja noin 12 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

KYSEESSÄ on siis maamme kilpailukyvyn kannalta merkittävä toimiala ja työllistäjä. Suomessa toimii noin 10 000 yritystä, joilla on liikenteenharjoittamiseen vaadittava liikennelupa ja kuljetuskalusto. Kuljetusyritykset työllistävät noin 50 000 kuljettajaa.
  Kuljetusyritykset tuovat huomattavan summan oman paikkakunnan muille yrityksille muun muassa rengas-, varaosa-, voiteluaine ja korjaustyöostoissa.
  Tuosta 6 miljardin liikevaihdosta saa valtiomme 2,7 miljardia verotuloja. Heijastuuko verotulot jollain muotoa takaisin päin? Ei ainakaan syrjäseutujen tien pitoon.

OMAN yritykseni autot ajavat onneksi pääasiassa valtateitä pitkin, mutta kateeksi ei käy niitä raakapuun tai maidon kuljettajia, jotka joutuvat käyttämään päivittäin  alempaa tieverkkoa. Tässä kohtaa huomautettakoon, että syy ei ole tienhoitoa  suorittavissa aliurakoitsijoissa, hehän tekevät työn määrärahojen puitteissa.

TIESTÖÄMME kuormitetaan nykyään entistä kovemmin raskaan liikenteen massojen nousun myötä. Massojen ja mittojen kasvaessa on tiestön kunnossapitoon ja rakentamiseen löydyttävä enemmän varoja.

ALALLAMME on voimassa ajo- ja lepoaikalaki. Se määrää, että jokaisen 4,5 tunnin  ajoajan jälkeen on pidettävä 45 minuutin lepoaika. Sen voi pitää myös kahdessa, 15 ja 30 minuutin jaksossa, juuri tuossa järjestyksessä. Vuorokautinen ajoaika  saa olla 9 tuntia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuorokautinen lepoaika jokaista 24 tunnin jaksoa kohden pitää olla vähintään 11 tuntia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sitten tulee vielä viikkolepomääräykset yms. Ajo- ja lepoaikalakia valvoo auton digitietojen perusteella poliisiviranomainen tienvarsitarkastuksissa ja Avi:n työsuojelutarkastuksissa. Ajo- ja lepoaikalaki on tottakai todella tärkeä osa tieturvallisuutta, mutta kaipaa se myös ripauksen maalaisjärkeä ja  joustoa.
  Vuosimalliltaan 2007 ja sitä nuoremmissa kuorma-autoissa on oltava lain määräämä ad-blue eli urealaitteisto. Tämän laitteiston tarkoitus on vähentää auton aiheuttamaa ilmaston kuormittamista. Tarkoitus taas hyvä, mutta toimivuus
  Suomen olosuhteissa todella epävarmaa. Pelkästään urean tankkaus tuottaa tuskaa talvipakkasilla. Laitteiston epäkunto aiheuttaa autoissa tehohäviön, jonka seurauksena ei toivota  jyrkkiä nousuja matkan varrelle. Niin kuin arvata saattaa laitteiston  korjaaminen ei ole ilmaista. Lakien laatijoille, tehtiinpä ne kansallisella tai EU tasolla toivoisi malttia ja tutustumista käytäntöön ja kunnon testausta uudelle tuotteelle  ennen lain toimeenpanoa.
 
NYKYÄÄN tavara on ja se liikkuu kumipyörien päällä. Yritykset ovat vähentäneet tuotteitten varastoimista. Kuljetuksissa toimitaan yhä enemmän JIT (Just in time) ja JOT (Just on time ) ajattelun mukaan. Kuljetusten on oltava asiakkaalla juuri oikeaan  aikaan. Suomen hankalat ja vaihtelevat tieolosuhteet, ajo-ja lepoaikalaki ja uudentekniikan epävarmuus tuovat paineita niin kuljetusyrittäjälle kuin itse kuljettajalle suoriutua kiitettävästi tehtävästään. Aina ei pelkkä rautainen ammattitaito riitä.
  Löytyipäs meidänkin alalta jokunen haasteita tuova seikka ja varmaan lisääkin  löytyisi. Mutta entä ne hyvät puolet…Kyllä eri ongelmatilanteiden ratkaisemisesta  ja tyytyväisestä asiakkaasta saa onnistumisen tunteen ja onhan se ”miehekästä” ajaa kohti lähisatamaa, läpi lakeuden, auringon laskiessa länteen, tuntea kuorman paino ja auton voima takapuolen alla. Mutta niitä puukenkiä ei minulla ole enkä  kuuntele iskelmää.  

TOMI RÖNKKÖ
Kiuruveden Yrittäjäyhdistyksen
puheenjohtaja

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla