Keskiviikko 5.8.2020 Nimipäivät: Salme, Sanelma ja Gurli
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Kaksi ministeriä

Sisko Toivanen

05.02.2020

Kaksi ministeriä

KESKIVIIKKONA tuli seurattua tarkemmin kahden eri ministerin puheita ja aikomuksia, kun sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru oli käymässä Pohjois-Savossa kertomassa sote-valmistelun etenemisestä. Tähän asti olen suhtautunut kyseiseen ministeriin vähän vihreät kepu-lasit päässä ja viime talven puheet ”soten kuntoon laitossa menee noin puoli päivää” olivat vahvasti mielessä. Aika oli nyt jatkunut sentään tulevaan joulukuuhun ja tehtävää tuntui olevan lakien kanssa hyvästä pohjatyöstä huolimatta. Ministeri käski KYS:n erityisvastuualueen eli KYS-ERVA:n lain edellyttämänä kokoamaan voimansa eri sairaanhoitopiirien saamiseksi siipiensä alle ja sopimaan Jyväskylän keskussairaalan kanssa toiminnoistaan.

 

TÄHÄN asti olen pitänyt itsestään selvänä, että KYS on yliopistosairaala eikä sitä uhkaa mikään, mutta kävi selväksi, että Keski-Suomi ja Jyväskylä ilomielin ottavat yliopistosairaalatittelin ja lääkärikoulutuksen, jos ote yhtään pääsee kirpoamaan.  Selväksi myös se, että terveyskeskusten eli tulevien sotekeskusten asemaa tultaisiin parantamaan. Mitä aiemmin ihmiset pääsevät hoitoon, sitä halvemmaksi se tulee ja nopeammin tehoaa. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista ministeri oli huolissaan ja painotti osaavan henkilöstön tärkeyttä jo koulutasolla. Eli jos kouluterveydenhoitaja saa ohjattua lapsen tai nuoren keskustelemaan tilanteestaan koulupsykologin, mielenterveyshoitajan tai vastaavan kanssa jo alkumetreillä, tilanne ei ehkä etenekään siihen asti, että tarvitaan erikoissairaalatason osastohoitoa.
 

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIEN ja hoitajien työtä pitäisi pystyä kehittämään siihen, että löydetään jo varhaisessa vaiheessa sairauksia, että niitä päästään hoitamaan jo ennen kuin tarvitaan KYS:n hoitoa. Hoitajat pystyvät tekemään paljon sellaista työtä, mitä nyt odotetaan lääkäreiden tekevän ja lääkäritkin tekevät työtä, joka ei ole varsinaista hoitotyötä, kuten lausuntojen kirjoittaminen. Jospa terveyskeskuksiin palaisi takaisin osaava sihteerien joukko, jotka hoitavat kirjalliset työt kuntoon ja lääkäri ja hoitaja pääsevär keskittymään omaan työhönsä. Erikoislääkärit taas voisivat konsultoida etänä terveyskeskuksen lääkäreitä, mille potilaan tilanne näyttää. Jopa tutkimusta ja työn kehittämistä olisi mahdollista tehdä muualla kuin yliopistosairaalassa, tutkittavaa ainakin riittäisi.
 

MIELENKIINNOLLA jään odottamaan, näkyykö tämä terveyskeskusten ja kouluterveydenhuollon rahoissa? Toiminnan kehittämisrahaa on kunnille jaossa noin 70 miljoonaa neljän vuoden ajalle eli Pohjois-Savon potti voisi olla jotain 3 miljoonaa per vuosi. Hankeaika alkaa jo keväällä ja joulukuussa oli tavoite saada myös soteuudistus maaliin. Tällä kertaa se voi jopa onnistua, kun ensimmäistä kertaa siinä keskitytään (SO)sosiaali- ja (TE)terveysuudistukseen eikä yritetä tehdä laajaa kuntauudistusta samalla kertaa. Pelastuspalvelu olisi uudelleenjärjestelyssä mukana sosiaali- ja terveyspalvelun kanssa, koska se liittyy aika kiinteästi terveydenhuoltoon. Aika näyttää, onko tämä hallitus se, joka homman hoitaa viimein maaliin. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen vire ja antoi mielekkyyttä olla mukana Ylä-Savon SOTE:n hallinnossa, jossa jo viime uudistuksen aikaan saatiin valmiiksi hyviä malleja toimintoihin. 
 

TOINEN ministeri taas yllätti, mutta kielteisesti. Luin lehdestä opetusministeri Li Anderssonin ajatuksen, että joka kunnassa ei tarvitakaan jatkossa koulua. Siis mitä? Olisiko suotavaa tai jopa toivottavaa palata aikaan, kun sivukyliltä lähdettiin sukulaisten luo kortteeriin, kun haluttiin käydä oppikoulua? Ja että vielä Vasemmistoliiton puheenjohtaja tällaista esittää, köyhän kansan puolustaja?  Kansamme sivistystason nostaja on ollut koululaitos. Olemme ylpeilleet, että meillä on mahdollista oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja tehdä se melko lähellä kotia. Kiuruvedelläkin  on vielä neljä kyläkoulua ja keskustassa yläkoulu, alakoulu ja oma lukio. Varsinkin pienten oppilaiden koulumatkat voivat silti olla raskaat kulkea päivittäin, onhan Lahnajoen koulunkin oppilasalue laaja ja ulottuu Pyhännän rajaan pohjoisessa ja melkein kantatien 27 viereen etelässä.  Juontaako tästä ajatuksesta joulukuisen valtuuston kokouksessa tehty esitys, että kyläkoulujen korjausraha 70 000 euroa poistettaisiin? Kyseessä oli samaisen Lahnajoen koulun ikkunoiden remontti ja perusteluna oli, että oppilaat vähenevät ja koulu jollain aikataululla lakkaa.

 

SIIHEN asti siis oppilaiden vain pitäisi malttaa istua vetoisten ikkunoiden luokissa ja odottaa, että pääsevät Yläkouluun. Ja samalla rakennus muutenkin rapistuisi ympärillä eikä sille sitten koulun mahdollisen loppumisen jälkeen olisi enää osoitettavissa mitään käyttöä.  Jos taas ajatellaan niin, että kaikki kyläkoulut suljettaisiin ja oppilaat tulisivat kaikki keskustaan kouluun ja esikouluun, niin on vatsaa vääntävä ajatus, että jo kuusivuotias istuisi päivittäin koulukyydissä todennäköisesti yli tunnin aamulla ja yli tunnin koulupäivän jälkeen. Kulkeminen on rankkaa yläkoululaiselle tai lukiolaisellekin, saati sitten pienemmälle oppilaalle. Li Anderssonin asenteen tekee vielä karummaksi se, että hän on tähän asti puolustanut heikommassa asemassa olevia, mutta kai me maalaiset emme ole tarpeeksi heikkoja ja uhanalaisia.
 

SUUNNITELTUA tuulivoimapuistoa en sen sijaan osaa pelätä millään lailla, vaikka se saattaa jopa näkyä kotiini asti. Sen verran olen tuulivoimaan tutustunut, että olen käynyt kuuntelemassa tuulimyllyn juurella Lappeenrannassa, millainen ääni siitä tulee. Minun korvani ei erottanut mitään ihmeellisempää ääntä enkä ole lehdistä huomannut lappeenrantalaisten ja joutsenolaisten joukkopakoa tuulimyllyjen lähellä olevilta asumalähiöiltä. Ovat he selvinneet hengissä sellu- ja paperitehtaan hajustakin ennen näitä nykyisiä suodattimia tehtaiden piipuissa. Mutta, jos tuulivoimaa halutaan tuottaa, on hyväksyttävä myös myllyt, joilla se tehdään. NIMBY-ajattelu (ei saa tulla naapurustooni) on ollut mielestäni lapsellista ja nyt periaatettani testataan tällä puistolla. Tuulet ovat tänä ilmastonmuutoksen aikana kovasti voimistuneet siitä, mitä olivat lapsuudessani, hyvä, että siitä saadaan edes osa talteen ja sähköä tuottamaan.

SISKO TOIVANEN
Ylä-Savon Sote -kuntayhtymähallituksen
jäsen, Kiuruveden kaupunginvaltuutettu (kesk)
 

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla