Maanantai 13.7.2020 Nimipäivät: Ilari, Lari ja Joel
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Ajatuksia tekoälystä

Anne Koljonen

19.02.2020

Ajatuksia tekoälystä

JULKISUUDESSA puhutaan paljon tekoälystä. Sillä viitataan tietokoneohjelmiin, jotka suorittavat ihmisen älykästä toimintaa jäljitteleviä tehtäviä, kuten päättely, oppiminen, ennakointi, päätöksenteko sekä puheen- ja hahmontunnistus. Ne kykenevät suoriutumaan tehtävistä ilman käyttäjän avustamista sekä kehittämään toimintakykyään oppimisen kautta. Koneoppiminen on yksi tekoälyn osa-alueista. Ajatus tekoälyapureista ei ole kuitenkaan aivan uusi asia. Ensimmäinen virtuaaliassistentti nähtiin jo 1990–luvulla. Kuinka moni lukijoista muistaakaan Microsoft Officen näytöllä vierailleen hassuilla silmillä varustetun paperiliittimen? Hahmo hyppäsi ruudun alareunaan antamaan neuvoja, joista yleensä ei ollut kovin paljon apua.

 

SUURIMMAKSI osaksi hahmo ja hänen neuvonsa lähinnä ärsyttivät. Varmaankin tästä syystä johtuen hahmo poistui Officesta vuosituhannen vaihteessa. Tästä ensimmäisestä virtuaaliassistentista teknologia on kehittynyt ja nykyään löytyy toimivia ratkaisuja, joita hyödynnetään esimerkiksi teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Virtuaaliassistentit ovat tulleet osaksi tavallista elämää myös asiakaspalvelussa. Sovelluksia hyödynnetään muun muassa asiakaspalvelumateriaalin analysoinnissa sekä asiakaspalvelukyselyjen ohjaamisessa asiakaspalvelijalle. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa myös asiakaspalvelijan käyttöön valmiita vastausehdotuksia tai chatbot kysymään nettisivukävijöiltä yksinkertaisia kysymyksiä. Tekoälyn avulla voidaan tehdä myös nopeampia päätöksiä, tehostaa prosesseja ja parantaa laatua sekä poistaa inhimillisen virheen mahdollisuuksia.

MYÖS valtionhallinto on kiinnostunut tekoälyn tuomista mahdollisuuksista. Valtiolla on käynnissä kansallinen AuroraAI-ohjelma 2020–2022, joka pohjautuu hallitusohjelman strategiseen tavoitteeseen elinvoimaisesta Suomesta. Arjesta ja liiketoiminnasta pyritään tekemään sujuvampaa AuroraAI-verkon avulla tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Valtiovarainministeriö vastaa AuroraAI-ohjelman ohjauksesta, rahoituksesta ja ohjelmakokonaisuuden koordinaatiosta.  AuroraAI -ohjelman tavoite kuulostaa varsin juhlalliselle ja haastavalle: tavoitteena on luoda tekoälyn hyödyntämiseen pohjautuvat toimintamallit mahdollistamaan maailman paras julkinen hallinto.

 

OHJELMAN päätuotoksiksi on ilmoitettu seuraavat asiat: 1) AuroraAI-ohjelmassa kehitetään toimintamalli, jolla myös julkisen hallinnon toiminta järjestetään tukemaan tekoälyavusteisesti ihmisten elämäntapahtumia ja organisaatioiden liiketoimintatapahtumia yhdessä eri sektoreiden palveluntarjoajien kanssa. Toimintamalli kehitetään kolmen valitun elämäntapahtuman kautta. Tavoitteena on, että toimintamalli on käyttöönotettavissa kaikissa elämän eri tilanteissa ja tapahtumissa vuoden 2022 loppuun mennessä. 2) Toimintamallin tueksi kehitetään AuroraAI-verkko, joka on kansalaisten ja organisaatioiden hyödynnettävissä vuoden 2022 loppuun mennessä. AuroraAI-verkon teknisestä kehittämishankkeesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto osana AuroraAI-ohjelman toimeenpanoa. 3)    Rakennetaan uusi osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisohjelma, joka tukee kehitettävää toimintamallia ja sen käyttöönottoa. Kehittämisohjelma on suunnattu sekä AuroraAI-verkkoa hyödyntäville kansalaisille ja organisaatioille että niille toimijoille, jotka kytkevät palvelunsa osaksi AuroraAI-verkkoa.
Valtiovarainministeriön antamien tietojen mukaan AuroraAI-ohjelma pohjautuu avoimeen, sektorirajat ylittävään verkostotyöskentelyyn. Tämä tarkoittaa, että ohjelman toimintaan kutsutaan mukaan avoimesti kaikki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan ihmiskeskeistä yhteiskuntaa tekoälyn aikakaudella.

 

ON mielenkiintoista nähdä, miten ohjelma tulee käytännössä vaikuttamaan kuntien toimintaan. Saako sen kautta kuntalaiset uusia parempia palveluita ja sujuvuutta arkeensa? Saadaanko kunnissa työskentelyyn uutta tehokkuutta? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tiedämme vastauksen vasta tulevaisuudessa. On selvää, että yhteiskunnassa tekoäly tulee auttamaan yhä enenevässä määrin arjen monissa askareissa ja rutiinitehtävissä. Monissa asioissa tekoäly on varmasti varsin hyvä ja toimiva apuri. Tekoälyllä on kuitenkin omat haasteensa. Sillä ei ole ihmisen kokemusmaailmaa, eikä ymmärrystä asioista, joita sille ei ole opetettu. Olennaisia kysymyksiä on, kuinka tarkkaan tekoälyapuri tulee ohjeistaa ja millaisia virheitä tulemme sallimaan, jotta tekoälyapuri ei ole vaaraksi ihmisille tai sitä ei koeta turhaksi tai hankalaksi käyttää.  Tekoälyn aikakaudella on tärkeää myös muistaa, että älylaitteet ja tekoälyapurit eivät voi korvata aitoa ihmisten välistä kanssakäymistä. Viestintä ja palveluiden tuottaminen ei voi supistua pelkäksi älylaitteiden välityksellä tapahtuvaksi toiminnaksi, jossa toisena osapuolena on ainoastaan tekoälyapuri. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että on olemassa mahdollisuus aitoon ja oikeaan ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

ANNE KOLJONEN
Kiuruveden kaupungin
hallintojohtaja

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla