Perjantai 23.10.2020 Nimipäivät: Severi, Severin ja SŲren
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Turvaverkko, syherö vai Uunon paita

Esko Huttunen Esko Huttunen

23.09.2020

Turvaverkko, syherö vai Uunon paita

ALOITIN opettajan työt vuonna 2001, joten minulla tulee kohta 20 vuotta täyteen näitä hommia. Olen tehnyt töitä Lahnajoen koulua lukuunottamatta kaikilla Kiuruveden nykyisistä kouluista. Lakkaututetuista myös Heinäkylän koululla. Näiden lisäksi olen ollut vähintään vuoden töissä seitsemällä koululla Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Ylä-Savossa. Olen nähnyt tosi monenlaisia kouluja. Suurimmassa oli oppilasta kuin verkonsilmää, lähes 700. Pienimmässä vain 18. Olen saanut kaikilta kouluilta hyviä ystäviä ja olen kaikilla kouluilla viihtynyt.

OPPILASMÄÄRÄSSÄ 150 oppilasta on kokemukseni mukaan jonkinlainen raja, minkä ylittyessä opettaja ei pysty enää tuntemaan henkilökohtaisesti kaikkia oppilaita. Luku 150 nousee esiin myös, kun puhutaan ihmisen historiasta. Se, että ihminen oppi aikanaan toimimaan isommissa kuin 150:n hengen ryhmissä, vaati ihmiseltä kyvyn kuvitella. Se oli ratkaisevaa ihmiskunnan kehityksen kannalta. Tällaisissa isommissa ryhmissä ihminen olettaa ja luottaa toisten toimivan tietyllä tavallla. Hän ei kuitenkaan voi henkilökohtaisesti tuntea kaikkia. Kyseessä ei ole ns. täysin kytketty verkko, jossa kaikilla on yhteys toisiinsa.

MAAILMASSA on paljon erilaisia verkkoja. Verkko on erittäin toimivaksi osoittautunut keksintö. Onpa luonto tainnut antaa mallin monelle ihmisen keksimälle verkolle. Jokainen osaa kuvitella verkon mielessään. Siinä on solmukohtia ja solmujen välissä liitäntöjä. Verkko on usein reunoiltaan kiinni jossakin. Esimerkiksi biologian alalta: aivojen neuroverkko. Tietotekniikan alalta: World wide web. Sosiologian alalta: ihmissuhdeverkko. Talouden alalta: alihankintaverkko. Mainittakoon vielä hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkko.

TALOUDEN vaikea tilanne on aiheuttanut Kiuruvedellä poikkeuksellisen paljon keskustelua. Keskustelu on aina hyväksi. Keskustellessa tulee muistaa hyvät käytöstavat. On luonnollista, että tarvitaan kriisi, jotta voidaan herätä oikeasti miettimään toimintatapoja ja arvoja. Jokaisen kiuruvetisen, asuipa keskustassa tai taajaman ulkopuolella, on herättävä miettimään, miten itse voi olla auttamassa kunnan tilannetta. Positiivinen viestiminen ulospäin ja uusien innovatiivisten ideoiden jakaminen ovat sellaisia tekoja.

KYLÄKOULUJEN välinen yhteistyö on ollut Kiuruvedellä perinne kautta aikain. Kyläkoulujen ominaispiirteet ovat hieman erilaisia kuin keskustan kouluilla, joten vertaisryhmä on löytynyt luontevasti muista kyläkouluista. Olemme pitäneet mm. kyläkoulujen välisiä kyläkoulupäiviä. Viimeisimpänä kyläkoulujen Rytky-päivä. Koen, että kaikkien jäljellä olevien kyläkoulujen olemassaolo on perusteltua niin kauan kuin oppilaita riittää. Pienessä koulussa henkilökunnan on mahdollista tuntea kaikki oppilaat ja huomata siitä johtuen paremmin yksinäisyys ja kiusaaminen. Turvaverkko on tiheämpi.

SITTEN vielä yhdestä verkosta, nimittäin kouluverkosta. Kiuruvedellä se on vielä kiinni nurkissaan Kalliokylässä, Lahnajoella, Luupuvedellä ja Rytkyllä. Siinä on solmuja ja liitäntöjä niin kuin hämähäkin verkossakin ja sillä voi vielä saalistaa, eli houkutella asukkaita. Se ottaa myös kiinni kuin turvaverkko, jos joku putoaa. Jos hämähäkin verkon irrottaa nurkistaan, siitä tulee sellainen syherö. Tulevaisuus näyttää, muistuttaako Kiuruveden kouluverkko eniten turvaverkkoa, syheröä vai Uuno Turhapuron paitaa.

ESKO HUTTUNEN
Kirjoittaja on Luupuveden koulunjohtaja

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla