Perjantai 27.11.2020 Nimipäivät: Hilkka, Astrid ja Estrid
VIIKON KYSYMYS
UUTISET
BLOGIT

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa.
VIERASKYNÄ
FACEBOOK
INSTAGRAM
@kiuruvesilehti

Ratkaisujen aika raivattujen peltojen tukiin

Jari Kauhanen Jari Kauhanen

11.11.2020

Ratkaisujen aika raivattujen peltojen tukiin

KIURUVEDELLÄ on investoitu merkittävästi maatalouden kehittämiseen. On rakennettu mm. uusia navettoja maidon ja lihan tuotantoon, myös peltoviljelyyn on investoitu merkittävästi.  Kehitys on vaatinut peltojen raivaamista rehun tuotantoon ja lannanlevitykseen. Raivaamista on tarvittu myös peltokuvioiden parantamiseen ja lohkokokojen kasvattamiseen.  Raivauksen avulla peltoja on saatu myös logistisesti lähemmäksi tuotantorakennuksia. Kaikilla näillä investoineilla on pyritty vastaamaan maataloustuotannon tuottavuuden ja tehostamisen haasteisiin, joita alhaiset maataloustuotteiden hinnat ovat aiheuttaneet.

VUODEN 2004 jälkeen raivatut pellot ovat olleet tukipolitiikassa korvauskelvottomia, eikä niille ole maksettu tuotannon kannattavuuden kannalta tärkeitä luonnonhaittakorvausta ja ympäristökorvausta. Myöskään luomutukea ei makseta korvauskelvottomille pelloille.  Perusteena peltojen korvauskelvottomuudelle on ollut rahoituksen puute.  Suomessa korvauskelvotonta alaa on noin 70 000 hehtaaria. Pohjois-Savossa ala on 7 500 hehtaaria, josta Luoteis-Savon maaseutupalvelujen alueella sijaitsee 3 100 hehtaaria. Korvauskelpoisuus tälle pinta-alalle vaatisi lisää rahaa noin 25 milj. euro per vuosi tai sitten jo tukien piirissä olevien petojen tukitasoa olisi pitänyt alentaa.  Nyt kuitenkin on myös korvauskelpoinen ala vähentynyt, kun peltoja jää pois viljelystä, Pohjois-Savossa ala on vähentynyt vuosina 2015-2019 yhteensä 1 700 ha. 

POLIITTISTA ratkaisua peltojen tuki- ja korvauskelpoisuudesta ei ole vielä saatu aikaiseksi, aikaa ratkaisun hakemiseen on käytetty jo 16 vuotta.    
Peltojen korvauskelpoisuus on entistä tärkeämpi tilatasolla.  Mm. maidon hinnan lasku Venäjä-pakotteiden jälkeen ja alhaalla pysynyt naudanlihan hinta eivät ole mahdollistaneet sitä markkinahintatasoa, jotta viljely ilman tärkeimpiä peltotukia olisi kannattavaa.  Asian merkittävyyttä kuvaa se, että keskimääräisillä tuotantoluvuilla korvauskelpoisuus merkitsee maidossa noin 5 snt/l   ja naudanlihasta noin 50 snt/kg tukea tai vastaavaa markkinahintaa. Markkinahintojen muutokset ovat valitettavasti olleet alaspäin, eikä markkinavetoista kannattavuutta ole saavutettu. Korvauskelvottomuuden menetyksiä ei ole voitu kompensoida markkinatuotoilla tai tuotantokustannusten alentamisella.   

KORVAUSKELVOTTOMIEN peltojen negatiiviset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat eniten tuotantoaan kehittäneisiin, investointeja tehneisiin tiloihin ja nuorimpiin viljelijöihin, tiloihin, joilla merkittävä osuus tuotannon volyymista. Tilakohtainen taloudellinen merkitys korvauskelpoisuuden saamisella on suuri ja se voi olla myös suurin yksittäinen tekijä, jolla tilan käyttökatetta, rahoitus- ja jatkamiskelpoisuutta voisi parantaa yhdellä hallinnollisella päätöksellä.

TÄSSÄ yhteydessä on hyvä muistaa, että maatalouden harjoittamiseen vaikuttaa EU:n maatalous- ja kauppapolitiikka. Maataloustuotteiden markkinahinnat määräytyvät maailman markkinahintojen mukaisesti.  Suomen pohjoisissa oloissa maatalouden harjoittaminen maailman markkinahinnoilla ei ole taloudellisesti mahdollista, siksi tuotantoa pitää tukea. Maatalouden tuki tulee EU:n hyväksymien ehtojen mukaisesti ja rahoitus tulee EU:sta ja kansallisista varoista.  Maatalouden tukien tavoitteena on ollut tuotannon säilyttäminen myös heikoimmilla viljelyalueilla, ympäristö ja ilmastotavoitteet ja myös viljelijöiden tulotason turvaaminen. Tuki ei saa johtaa tuotannon kasvattamiseen, siksi merkittävä osa tuesta on ollut ns. tuotannosta irrotettua. Tämä on johtanut siihen, että tuki maksetaan peltohehtaareille ja eläinyksiköille, ei tuotetuille kiloille tai litroille. Poikkeuksena tästä on maidon pohjoinen tuki, joka saadaan maksaa tuotetuille litroille.  

EU:n maatalouspolitiikka on uudistumassa. Uusi ohjelmakausi alkaa näillä tiedoin 2023. Nyt on aika tehdä muutoksia tukiehtoihin myös siten, että korvauskelvottomuuden ongelmat voidaan ratkaista.  Korvauskelpoinen ala ei saa enää pienentyä poistuvan pellon myöstä. Jonotusjärjestelmään voisi tehdä muutoksen heti, ennen uutta ohjelmakautta, jotta päästään tukijonoa purkamaan jo ensi vuonna ainakin viljelystä poistuneen peltoalan verran. MTK-Pohjois-Savon johtokunta on esittänyt tästä vaatimuksen, että kaikki peltoihin liittyvät tukioikeudet tulee pysyä samalla alueella, kuin viljelystä poistuva korvauskelpoinen alue on, niin kauan kuin alueella on olemassa korvauskelvottomia peruslohkoja.

EU:n monivuotinen budjettikehys tuo Suomelle lisärahoitusta seuraavalle ohjelmakaudelle. Tämän lisärahoituksen turvin on mahdollista saada sitten loput korvauskelvottomat alat korvauskelpoisiksi.  Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä, että asia hoidetaan. Kiuruveden ja Pohjois-Savon maatilojen elinvoimalle asialla on suuri merkitys.

 

JARI KAUHANEN
Kirjoittaja on MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja

 






Takaisin

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Nimi
Email
Kommentti
Varmistus:
päivitä kuva klikkamalla