Unelmoikaa

Pauliina Kuonanoja

27.01.2021

Unelmoikaa

VIIME aikoina on ollut paljon puhetta maaseudun vetovoimaisuudesta. Siitä, kuinka maalla asumisesta on tullut entistä houkuttelevampaa ja muodikkaampaa koronan seurauksena tulleiden rajoitusten myötä.  Ihmiset ovat huomanneet, että etätyö on avannut mahdollisuuksia tehdä töitä myös väljemmin asutuilla alueilla. Maaseudulla luonnosta pääsee nauttimaan ja harrastamaan ulkona monia asioita ilman huolta turvaväleistä tai maskeista. Maalla asumisesta on tullut monen unelma.

NYT olisi Kiuruvedelläkin mahdollisuus markkinoida Luomu-Suomen pääkaupunkia houkuttelevana asuinpaikkana perheille. Tämä voisi olla unelma, jonka voisi nyt toteuttaa. Kiuruvedeltä löytyy maaseudun rauhaa, mutta myös paljon palveluja. Harrastusmahdollisuudet ovat erinomaiset. Puhdas luonto tarjoaa monenlaiseen ulkona liikkumiseen upeat puitteet ja liikuntapaikat ovat hyvin hoidettuja.

MINÄKIN unelmoin, monesta asiasta.  Unelmoin muun muassa uudesta koulusta. Tai oikeastaan koulukampuksesta. Kun kerran unelmoidaan, niin unelmoidaan kerralla isosti. Ei kai sitä kukaan pienestä lottovoitostakaan haaveile, vaan siitä päävoitosta.

KIURUVEDELLÄ on kyläkoulujen säilymisen myötä varsin kattava kouluverkko ja lukio, joka mahdollistaa toisen asteen opinnot.  Nämä ovat varmasti vetovoimatekijöitä maalle muuttoon.  Tätä vetovoimaa lisäävä tekijä voisi olla myös keskustan uusi koulukampus. Koulukampukseen voisi yhdistää vaikkapa keskustan esi- ja perusopetuksen sekä mahdollisesti myös lukion.

KOULUKAMPUKSIA on noussut nyt tiuhaan monille paikkakunnille, kuten Tohmajärvelle, Liperiin, Lieksaan, Pelloon ja Savukoskelle. Näillä paikkakunnilla on tehty rohkeita ratkaisuja ja investointeja tulevaisuuteen. Kyllähän rakentaminen maksaa, mutta hintalappu on suhteellinen. Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kertoo koulukampuksen kustannuksista Ylelle 13.1.2021 antamassaan haastelussa: – Me rakensimme koulun sadaksi vuodeksi. Jos sama summa olisi käytetty sosiaali- ja terveyspalveluihin, se olisi riittänyt noin kahdeksaksi kuukaudeksi.

OLEN nyt toiminut Nivan koululla puolitoista vuotta rehtorina ja todennut, koulurakennus itsessään ei vastaa enää niitä tarpeita, joita nykyaikaisen opetussuunnitelman toteuttaminen vaatisi. Toisekseen me nivalaiset emme nykyisellään mahdu saman katon alle, vaan osa luokista on pitänyt sijoittaa yläkoulun tiloihin. Lisäksi jo ikääntyneissä koulurakennuksissa alkaa olla rutkasti korjausvelkaa, jonka toimeenpaneminen ei ole sekään halpaa hommaa ja tuleeko kuitenkaan hyvä? Rohkenen epäillä.

YHTEINEN koulurakennus antaisi uudenlaiset lähtökohdat suunnitella ja toteuttaa eri ikäisten oppilaiden ja eri luokka-asteiden yhteistyötä. Nykyiselläänkin moni aineenopettaja on yläkoulun ja lukion yhteinen. Lukujärjestyksellisesti olisi helpompaa, jos nämäkin toiminnot olisivat saman katon alla. Ja eikö olisi mahtavaa, jos kiuruvetiset lapset ja nuoret saisivat opiskella sisäilmaltaan varmasti terveessä ja nykyaikaisessa koulurakennuksessa?

JOTEN unelmoikaa, mistä sitten kukin unelmoikaan, unelmoikaa isosti. Jotkut unelmat saattavat toteutuakin, ehkä myös Kiuruveden koulukampus.

PAULIINA KUONANOJA
Kirjoittaja on Nivan koulun rehtori