Kuntavaalien kynnyksellä

Maritta Grönfors

17.02.2021

Kuntavaalien kynnyksellä

KUNNISSA päätetään arjen asioista ja luodaan käytäntöjä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Millaisena sinä haluaisit nähdä oman kuntasi?

MUMMOLASIEN läpi katsottuna haluaisin olla torjumassa alueiden ja ikäryhmien jakautumista
ja eriarvoistumista pitämällä kaikki samassa veneessä esimerkiksi lapset ja nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, heitä pitäisi kuunnella. Lapset nähdään liian usein ”menoeränä” tai tulevina veronmaksajina, kun pitäisi nähdä, että he tuovat onnen, toivon ja kestävän  tulevaisuuden. Sanonta ”lapsi tuo leivän tullessaan” pitää hyvin paikkansa. Lapset  takaavat jatkuvuuden yhteiskunnan kantokyvylle niin lapsettomille kuin lapsia kasvattaneille. Kiuruvesi voisi lähteä toteuttamaan Unicefin lapsiystävällinen kuntamallia.

HYVINVOINTI tuotetaan tehokkaimmin ihmisten luontaisissa lähiverkostoissa, ennen muuta perheessä. Haluaisin panostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen ja perheiden varhaiseen tukemiseen ja näin ennaltaehkäistä lastensuojelun kuormittamista. Täytyisi myös holehtia, että tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut olisivat riittäviä ja oikea-aikaisia sillä hyvinvoivista perheistä kasvaa elinvoimainen kunta.

OMASTA lapsuudesta mieleen jäännyt lämmin  muisto on, kun äitini oli sairaalassa ja kodinhoitaja tuli hoitamaan meitä lapsia. Isompien lapsien koulussa ollessa pääsin kodinhoitajan potkurin kyydissä lähikauppaan ostoksille ja taisinpa saada pienen naminkin sillä reissulla. Tällaisia kodinhoitajia  perheet yhä kasvavassa määrin tarvitsevat. Lähipalveluiden laatu ja ihmisarvoinen hoito ja tuki korostuvat etenkin lasten, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hoidossa. Arvokas arki kuuluu meille jokaiselle.

HALUAISIN, että kolmas sektori nähdään suurena rikkautena kunnalle. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa esimerkiksi urheiluseurojen, kylätoimikuntien, kerhojen ja seurakuntien kanssa on tärkeää ja tuo yhteisöllisyyttä koko kuntaan.

ELINVOIMAINEN kunta tarvitsee uutta ja kasvavaa yritystoimintaa. Haluaisin, että todella tunnistetaan ja tunnustetaan pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kunnalle. Yrittäjämyönteinen kunta käy vuoropuhelua yrittäjien kanssa ja luo hyvät edellytykset yrittäjyydelle ja uusien työpaikkojen synnylle. Se on myös ketterä päätöksenteossa, vähentää turhaa byrokratiaa ja toteuttaa strategiaa esimerkiksi hankintaohjeella, joka mahdollistaa uusien ja pienten yritysten pääsyn mukaan hankintoihin.

HUOLESTUNEENA olen seurannut  turvetuotannon alasajoa. Savossa on paljon alan yritystoimintaa, joka myös työllistää useita varsinkin tuotantoaikana, touko-elokuussa. Moni nuorikin on  turvepellolta opiskelurahat kesätöissä hankkinut. Vaikka ymmärränkin turpeen polton ja ottamisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksen, haluaisin, että kuntana voisimme vaikuttaa eduskuntaan niin, että turpeen käyttöä tarkasteltaisiin hallitummin ja kokonaisvaltaisesti niin, että huoltovarmuus säilyisi ja eri vaihtoehtoja otettaisiin huomioon eikä yrittäjiä ajettaisi nopeasti ahdinkoon. Yrittäjämyönteinen kunta syntyy kokonaisuudesta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi lapsiperheiden palveluiden saatavuus, asuinympäristön viihtyvyys, lähiluonto ja yhteisöllisyys. Pitää nähdä, mikä oikeasti lisää elinvoimaa juuri omassa kunnassa ja panostaa siihen. Hyvä kotikunta antaa mahdollisuuden elää turvallisesti ja täysipainoisesti elämän eri vaiheissa.

MARITTA GRÖNFORS
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien valtuutettu